Julkinen taiteellinen toiminta
Taidejulkaisut tiedonkeruussa
Määritelmät
- Taiteellinen toiminta muodostaa osan korkeakoulujen lakisääteisistä tehtävistä.
- Korkeakouluun palvelussuhteessa olevan henkilöstön taiteellinen toiminta on osa organisaation yhteiskunnallista vaikuttavuutta, ja sillä kehitetään sekä pidetään yllä henkilöstön asiantuntemusta ja verkostoja, joita voidaan hyödyntää korkeakoulun toiminnassa.
- Tiedonkeruussa taiteellisella julkaisulla tarkoitetaan taiteellisen toiminnan tuloksena syntyviä esityksiä, teoksia tai vastaavia taiteellisen toiminnan julkisia tuloksia.
Ilmoita julkinen taiteellinen toiminta JUSTUS-palvelussa
Taiteellisen toiminnan tuloksen tulee olla julkaisu
- Julkaisu on syntynyt tekijän tai tekijöiden tarkoituksellisessa, taiteelliselle näkemykselle perustuvassa toiminnassa. Taiteellisen julkaisun täytyy aina ylittää tekijänoikeuslainsäädännön mukainen teoskynnys.
- Vähintään yhdellä tekijällä tulee olla yhteys korkeakouluun, ja taiteellinen toiminta liittyy henkilön toimenkuvaan korkeakoulussa.
- Tiedonkeruussa julkaisun julkisuus on keskeinen kriteeri. Taidealalla julkisuus tarkoittaa pääsääntöisesti sitä, että julkaisemisesta on päättänyt lähinnä taiteellisin perustein jokin muu kuin tekijä itse, esim. tilaaja, kuraattori, tuottaja tai kustantaja. Tuloksen julkisuus pitää voida todentaa jälkeenpäin.
Täyttääkseen julkisuuskriteerin taidealan julkaisun täytyy pääsääntöisesti olla:
- jonkun muun kuin tekijän tai tekijöiden ainakin rajatuksi ajaksi yleisesti tavoitettavaksi toimittama, tai
- riippumattomasti vertaisarvioitu ja ainakin rajatuksi ajaksi yleisesti saataville toimitettu, tai
- korkeakoulun ulkopuolisen organisaation tilaama, vastaanottama ja taiteellisessa tarkoituksessa hyödyntämä.
Mikäli julkaisun julkisuutta on vaikea tulkita ed. kriteerien mukaan, täytyy julkaisun kuitenkin ylittää tekijänoikeuslainsäädännön mukainen teoskynnys.
- Taidealan julkaisu kirjataan korkeakoulun tuloksena vain yhden kerran siitä riippumatta, onko julkaisun syntyyn vaikuttanut yksi tai useampi korkeakoulun toimija.
- Poikkeus: jos julkaistu teos koostuu useammista, itsenäistä taiteellista toimintaa edellyttävistä taiteellisista osasuorituksista, osasuoritukset kirjataan erikseen taiteellisen toiminnan tuloksina.
Saman julkaisun peräkkäisiä julkistamisia ei kirjata erillisinä tuloksina. Samaksi julkaisuksi tulkitaan produktio tai esityskokonaisuus, joka tai jonka osat eivät ole edellyttäneet merkittävää uudelleenvalmistelua tai harjoittelua.
Omaksi, erikseen kirjattavaksi tulokseksi katsotaan kuitenkin julkaisun myöhäisempi versio, mikäli sen toteuttaminen on edellyttänyt oleellisesti uutta ja merkittävää taiteellista muokkausta sekä muuta erillistä resursointia tai jos uudelleen julkistaminen perustuu oleellisesti aiempaa korkeamman julkaisukynnyksen ylittämiselle.
Kirjaus tehdään ensimmäisen tai muuten merkittävimmän julkisen esilläolon mukaisesti tai saman julkaisun peräkkäisistä julkistamisista muodostuvana kokonaisuutena (kuten produktiona, kiertueena tai projektina).
- Taidealan julkaisun kirjaamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota ehtoon, joka määrittää, kuinka monta kertaa se voidaan kirjata.
Julkaisun esiintymismuototyyppien määrittelyssä sovelletaan taidealan julkaisujen tyyppikategoriaa sekä rooleja
- Taidejulkaisujen tyyppikategoriat ja roolit tarkentavat julkaisutyyppejä F1, F2 ja F3.
- Tekijä valitsee taiteellisen roolinsa julkaisuun liittyen ja tyyppikategorian, joka tarkentaa taiteellisen työn lopputuloksen. Roolit liittyvät aina henkilön toimenkuvaan ja taiteelliseen asiantuntemukseen korkeakoulussa. Tyypillisesti yhdellä henkilöllä voi olla 1-2 roolia per esitys/produktio.
Tekijällä pitää olla yhteys korkeakouluun ja taiteellinen toiminta liittyy toimenkuvaan
- Yhteys korkeakouluun tarkoittaa sitä, että tekijä on korkeakouluun palvelussuhteessa julkaisun valmistelun, harjoittelun ja/tai tekemisen aikana ja että taiteellinen toiminta liittyy henkilön toimenkuvaan.
- taiteellinen toiminta kuuluu henkilön työsuunnitelmaan tai siitä on sovittu esihenkilön kanssa esimerkiksi kehityskeskusteluissa.
Taiteellisen toiminnan tulosta ei siis kirjata tiedonkeruuseen, kun taiteellisesta toiminnasta ei ole sovittu työnantajan kanssa ja tämä taiteellinen toiminta muodostaa henkilön pääasiallisen korkeakoulun ulkopuolisen toimenkuvan (esim. sivutoiminen tuntiopettaja).
Taiteellisen opetus- ja ohjaustyön tuloksena syntyneitä julkaisuja ei raportoida, paitsi siltä osin kuin kyse on opettajan taiteellisesta toiminnasta, joka täyttää edeltävät neljä kohtaa. Vain opettajan panos merkitään tiedonkeruuseen (ei mahdollisesti mukana olleita opiskelijoita).
