Uutuusteos tekijänoikeuksista:
Avointa julkaisemista koskevat FinnElib sopimukset:
FinELibin neuvottelemiin tiedelehtisopimuksiin sisältyy open access -etuja, joilla vastaava kirjoittaja voi julkaista artikkelinsa avoimena joko ilman kirjoittajamaksua (APC-maksu, article prosessing charge) tai alennetulla kirjoittajamaksulla.
Avoin julkaiseminen: https://finelib.fi/avoin-julkaiseminen-vuodenvaihteen-jalkeen/
Lue lisää avoimesta julkaisemisesta
Jamk ja julkaisumaksusopimukset: Kirjoittajamaksut (APC) ja niiden alennukset - Jamkin julkaisijan opas - ohjeita kirjoittajille - Info Guides at Jamk University of Applied Sciences
Muista täyttää Justus -tallennuspalvelussa julkaisumaksua koskeva tieto:
Tällä tarkoitetaan: Organisaation julkaisun avoimesta saatavuudesta kustantajalle maksaman maksun suuruus euroina. Ainoastaan oman organisaation maksamat kustannukset ilmoitetaan. Syötetty arvo voi olla kokonaisuluku tai desimaaliluku kahden desimaalin tarkkuudella. Pakollinen tieto mikäli julkaisumaksuvuosi-kenttä on täytetty.
Lisää tieteestä ja tutkimuksesta:
Anna palautetta ohjesivusta : julkaisurekisteri@jamk.fi
Ajankohtaista asiaa julkaisemisesta: Ajankohtaista | Julkaisufoorumi
JUFO-portaali on tutkijoille ja muille tieteen parissa työskenteleville tarkoitettu palvelu:
Justus välittää hyväksytyt julkaisut selattavaksi tiedejatutkimus.fi -palveluun. Palvelu kerää tietoa Suomessa tehtävästä tutkimuksesta. Tietoa löytyy mm. tutkijoista, tutkimusorganisaatioista, julkaisuista, tutkimusaineistoista, tutkimusrahoituksesta ja tutkimusinfrastruktuureista.
Tiedot ammattikorkeakoulujen julkaisuista alkaen vuodesta 2012 ja yliopistojen julkaisuista alkaen vuodesta 2011. Justuksen kautta ilmoitetut julkaisutiedot siirtyvät Tiedejatutkimus-palveluun (julkaisutyypit A - G) sen jälkeen, kun ne on hyväksytty Justuksessa.
Lukuja tieteestä ja tutkimuksesta - Tiedejatutkimus.fi; Lukuja tieteestä ja tutkimuksesta -osiosta löydät tietoa Suomen tutkimuksen rahoituksesta, henkilövoimavaroista sekä julkaisutoiminnasta ja tieteellisestä vaikuttavuudesta. Osio sisältää myös Suomen kansainvälistä vertailua esimerkiksi EU- ja OECD-maihin.
Vipunen: Ammattikorkeakoulutus; Ammattikorkeakoulutuksen julkaisuraporteilla voi tarkastella ammattikorkeakoulujen vuosittaista julkaisutoimintaa erilaisten luokittelujen mukaan (esim. julkaisutyyppi).
Oppaan ylläpito: informaatikko Marja Kokko
etunimi.sukunimi@jamk.fi
Julkaisutiedonkeruuta koskevat asiat:
julkaisurekisteri(at)jamk.fi
Jamkin julkaisutiedonkeruun -opas on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä
Tarkista Justus -palvelusta, ovatko henkilötietosi tallentuneet palveluun.
Miten kirjaudutaan palveluun?
Jokaisen jamkilaisen on rekisteröitävä oma Jamk-sähköpostiosoitteensa Eduuni-tunnukseksi ennen kuin JUSTUS-palvelun käyttö on mahdollista. Tämän kertaalleen tehtävän rekisteröinnin jälkeen JUSTUKSEEN kirjaudut Jamkin sähköpostilla. Ohje Eduuni-tunnuksen luomisesta on saatavilla Eduuni-wikistä
Usein kysyttyjä kysymyksiä: FAQ - JUSTUS - Julkaisutietojen tallennuspalvelu - Eduuni-wiki
Opastusta kirjautumiseen ja palvelun käyttämiseen saat: julkaisurekisteri@jamk.fi
Julkinen tarkoittaa sitä, että julkaisu on kenen tahansa saatavilla maksutta tai maksua vastaan. Esimerkiksi pelkästään konferenssin osallistujille jaettu julkaisu tai verkossa rajoitetusti saatavilla oleva julkaisu ei ole julkisesti saatavilla, eikä sitä näin ollen raportoida tiedonkeruussa. ISSN- ja ISBN-tunnuksen olemassaolon katsotaan olevan merkki siitä, että julkaisu on alun perin tarkoitettu julkisesti saatavilla olevaksi.
Esimerkiksi tekijän omakustanteita tai omilla kotisivuilla julkaistuja dokumentteja ei raportoida. Myöskään esimerkiksi yksittäisen kirjaston tai organisaation julkaisuarkiston kautta tekijän itse julkiseksi saattamia julkaisuja ei raportoida, mikäli julkaisemisesta ei ole päättänyt julkaisun tekijästä riippumaton ulkopuolinen taho.
Usein kysyttyjä kysymyksiä: FAQ - JUSTUS - Julkaisutietojen tallennuspalvelu - Eduuni-wiki
Kysy lisätietoa asiasta: julkaisurekisteri[at]jamk.fi
Muut kuin julkaisutiedonkeruuseen kuuluvat julkaisut:
Voidaan kirjata Justus -julkaisupalvelun kautta
Voidaan kirjata Justus -tutkimusaktiviteettipalvelun kautta:
Kun tuotat avoimia oppimateriaaleja, niin julkaise nämä Avoimet oppimateriaalit -palvelussa
Usein kysyttyjä kysymyksiä: FAQ - JUSTUS - Julkaisutietojen tallennuspalvelu - Eduuni-wiki
Lisätietoja: julkaisurekisteri(at)jamk.fi
Kirjaudu Jamkin Copilot -avustajaan ja muotoile kysymyksesi.
Copilot for Work: AI-powered chat for work. Works with Edge- and Chrome- browsers only.
Lain mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa.
Julkaisujen määrä on ammattikorkeakoulujen rahoitusmittari ja rahoitusmallissa julkaisujen painoarvo on 2 prosenttia
Tieteellisten ja ammatillisten julkaisujen kerroin on 1 ja yleistajuisten julkaisujen, taidealojen julkaisujen sekä audiovisuaaliset aineistot sekä tieto- ja viestistäteknologiset ohjelmat saavat kertoimen 0,4.
Katso palveluun kirjautumisohjeet: Justus -palvelu
Miten lomake täytetään?
JUSTUS-palvelun lomakkeella julkaisun tiedot tallennetaan niille osoitettuihin kenttiin, osa tiedoista on pakollisia ja osa vapaaehtoisia.
Ilmoita tiedot aina niin kattavasti kuin mahdollista, sillä kirjaamasi tiedot on selattavissa tiedejatutkimus.fi -palvelussa.
Voit syöttää myös tieteellisen artikkelisi final draft -tiedoston JUSTUS-palveluun rinnakkaistallennusta varten. Kirjaston asiantuntijat tarkastavat rinnakkaistallennusversion oikeellisuuden.
Miksi tietoja kerätään?
Julkaisun kuvailu - julkaisun tyyppiä kuvailevat attribuutit ja tarkemmat viitetiedot:
Julkaisujen ilmoittaminen Jamkissa
Jamkissa julkaisun tekijä(t) ilmoittaa tiedon uudesta julkaisusta Justus-palvelun kautta
Huomaa, että Jamk julkaisusarjassa ja Jamk Arena Public:issa ja Jamk Arena Pro:ssa julkaisut artikkelit kirjataan kirjastossa tekijäiden puolesta.
Julkaisutiedonkeruun ohje julkaisun tekijälle - Suorat tiedonkeruut - Eduuni-wiki
Usein kysyttyjä kysymyksiä: FAQ - JUSTUS - Julkaisutietojen tallennuspalvelu - Eduuni-wiki
Jamkilaisten julkaisurekisteriä ylläpitää kirjasto. Lisätietoja: julkaisurekisteri(at)jamk.fi.
Mikä on julkaisupiste?
Julkaisupiste on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) harjoittamaan tulosohjaukseen liittyvä käsite.
Opetus- ja kulttuuriministeriö huomio ainostaan julkaisutiedonkeruuseen ilmoitetut julkaisut. Jamkissa julkaisut ilmoitetaan Justus -palvelun kautta.
Julkaisun peruskriteerit:
Mikä on asiantuntijan aktiviteetti?
Palvelun yleispiirteet:
MyData malli: Etusivu - Tutkijan tiedot (tiedejatutkimus.fi)
Tukea oman asiantuntijaprofiilisi aktivoimiseen ja tietojen siirtoon Justuksesta tiedejatutkimus.fi -palveluun saat: julkaisurekisteri@jamk.fi
Tietosuoja ja henkilötietojen käsittely Justus -palvelussa
Henkilötietojen käsittelyn kuvaus: Tutkimusaktiviteettien tallennuspalvelu
Lisätietoja: julkaisurekisteri(at)jamk.fi
Tutkijan tiedot -työkalulla tutkija voi halutessaan luoda Tiedejatutkimus.fi-portaaliin profiilin ja valita, mitä tietoja haluaa itsestään portaalissa näytettävän. Tutkija voi liittää profiiliinsa tietoja ORCIDista ja kotiorganisaatiostaan sekä tutkimustietovarannon muista tiedoista sekä päättää, mille tahoille tietoja saa luovuttaa. Palvelu edellyttää, että tutkijalla on ORCID-tunniste ja siihen kirjaudutaan Suomi.fi-tunnistautumisella.
MyData malli: Etusivu - Tutkijan tiedot (tiedejatutkimus.fi)
Etusivu - Tutkijan tiedot (tiedejatutkimus.fi)
Tukea oman asiantuntijaprofiilisi aktivoimiseen ja tietojen siirtoon Justuksesta tiedejatutkimus.fi -palveluun saat: julkaisurekisteri@jamk.fi
Jamk tuo organisaation tekijät Justukseen kaksi kertaa vuodessa. Voit hakea Justus -palvelussa oman tekijäprofiilisi tai kirjoittajakolleegasi joko pudotusvalikosta tai kirjoittamalla tekijän sukunimen sukunimi-kenttään. Palvelu tarjoaa listasta halutun nimen.
Uudelle henkilökunnalle ja ensimmäistä julkaisujaan kirjaavalle: Tekijä ei voi itse päivittää profiilitietojaan Justuksessa: Ota yhteyttä julkaisurekisteri@jamk.fi
Katso ohjeet, miten toimit, jos olet uusi henkilökunnan jäsen: Justus -palvelu - Julkaisutiedot - Info Guides at Jamk University of Applied Sciences
Voit pyytää Justus -pääkäyttäjää lisämään ORCID -tunnisteen tekijäprofiisi: julkaisurekisteri@jamk.fi
Julkaisutiedonkeruussa noudatetaan seuraavia tekijää koskevia periaatteita:
Tekijänä julkaisussa:
Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen
Lisätietoja: julkaisurekisteri(at)jamk.fi
Tutkijan tiedot -työkalu - Tutkimustietovaranto - Eduuni-wiki
Tutkijan tiedot -työkalun esittely - Video CSC
Tuisku Tutkija & Tutkijan tiedot -työkalu
Lisätietoja: julkaisurekisteri(at)jamk.fi
Digitaaliset tekijä- ja aineistotunnisteet
ORCID (Open Researcher and Contributor ID) on erityisesti tutkijoille ja akateemisille kirjoittajille tarkoitettu yksilöllinen tunniste, joka yhdistää tekijän hänen julkaisuihinsa, tutkimustietoihinsa ja muuhun akateemiseen tuotantoonsa. ORCIDia käytetään laajasti esimerkiksi tutkimusrahoitushakemuksissa, julkaisuissa ja tiedejulkaisuissa. orcid.org
ISNI (International Standard Name Identifier) on tarkoitettu kaikille luoville tekijöille, kuten kirjailijoille, säveltäjille ja muille taiteilijoille ja kulttuurintuottajille. ISNI yhdistää eri identiteetit yhdeksi tunnisteeksi ja auttaa välttämään sekaannuksia samannimisten tai
aliaksia käyttävien tekijöiden välillä.Tunniste tukee teosten seurantaa ja hallintaa esimerkiksi tieteellisissä ja kulttuurisissa arkistoissa. isni.org
DOI (Digital Object Identifier) on kansainvälinen yksilöllinen ja pysyvä tunniste, joka liitetään digitaalisiin aineistoihin, kuten tieteellisiin artikkeleihin, tutkimusjulkaisuihin, raportteihin tai tutkimusdataan. DOIn tarkoitus on helpottaa digitaalisen sisällön löytämistä,
tunnistamista ja pysyvää linkittämistä. DOIn avulla sisältö säilyy löydettävänä, vaikka sen verkko-osoite muuttuisi. Tunniste viittaa julkaisun metatietoihin, kuten tekijöihin, otsikkoon ja julkaisuvuoteen. www.doi.org
URN (Uniform Resource Name) on digitaalisten sisältöjen pysyvä ja yksilöllinen tunniste, jota käytetään erityisesti kansallisesti hallituissa järjestelmissä. Suomessa URN-tunnisteita hallinnoi Kansalliskirjasto, ja niitä myönnetään esimerkiksi yliopistojen ja tutkimuslai-
tosten julkaisuarkistoihin tallennettaville aineistoille. URN ei ole sidottu verkko-osoitteeseen, vaan se viittaa aineiston sijaintiin rekisteröidyn tunnisteen avulla. kansalliskirjasto.fi › URN-tunnukset
Lähde: https://www.cupore.fi/julkaisut/tieteellisen-tutkimuksen-tekijanoikeuskysymykset/
Justus -palvelun kautta kerättävät tiedot riippuvat keskeisesti siitä, minkä muotoisesta julkaisusta on kyse:
Lisätietoja: julkaisurekisteri(at)jamk.fi
Tieteelliset konferenssiartikkelit ovat tyypillisiä lähinnä tietojenkäsittelytieteessä ja teknillisissä tieteissä.
Useimmilla muilla aloilla konferenssijulkaisu on välivaihe ennen julkaisemista muussa julkaisukanavassa.
Konferenssijulkaisun julkisuus määritetään samoin kuin muidenkin julkaisujen, eli julkaisun täytyy olla julkisesti saatavilla.
Konferenssijulkaisuissa julkaistaan eri laajuisia julkaisuja.
Vertaisarviointi konferenssijulkaisuissa tarkoittaa vertaisarviointia, joka on suoritettu koko käsikirjoituksen, ei vain tiivistelmän perusteella.
Vertaisarvioinnin määritelmä:
Tieteellisten julkaisujen vertaisarvioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa lehti, konferenssi, kirjakustantaja tai verkkoalusta pyytää tieteenalan asiantuntijoita suorittamaan arvion julkaistavaksi tarjottujen käsikirjoitusten tieteellisestä pätevyydestä. Julkaisutiedonkeruussa edellytetään, että vertaisarviointi täyttää seuraavat kriteerit:
Julkaisun arvioijat ovat olleet riippumattomia suhteessa arvioitavaan käsikirjoitukseen. Riippumattomalla arvioijalla tarkoitetaan ansioituneita tutkijoita tai muita asiantuntijoita, jotka eivät ole julkaisusarjan (lehti tai kirjasarja) tai julkaisun (kokoomateos, lehden erikoisnumero, konferenssijulkaisu) toimittajia.
Prosessissa on arvioitu vähintään tutkimuksen toteutuksen, raportoinnin ja johtopäätösten luotettavuutta ja tarkkuutta tieteenalalle ominaisella tavalla.
Arvioitavana on ollut koko julkaistavaksi tarjottu käsikirjoitus, ei pelkästään abstrakti tai ote.
Kirjoittaja on saanut vertaisarvioinnista kirjallisen referee-lausunnon (alkuperäinen lausunto tai toimituskunnan/päätoimittajan tiivistelmä).
Vertaisarviointi tulee voida epäselvissä tapauksissa todistaa kirjallisen lausunnon perusteella. Jos kotimainen tiedekustantaja käyttää Tieteellisen seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnusta (http://www.tsv.fi/tunnus), ainoastaan tunnuksella merkityt artikkelit ja erillisteokset voidaan ilmoittaa vertaisarvioiduiksi.
Riippumattomien asiantuntijoiden suorittamaa vertaisarviointia (peer review) ei pidä sekoittaa toimitukselliseen arviointiin (editorial review), jossa arvioidaan tekstin sopivuutta mm. kokoomateoksen muuhun sisältöön. Toisen samaan kirjaan kirjoittaneen tekemää arviota voidaan pitää riippumattomana arviointina ainoastaan mikäli kyseessä on molempiin suuntiin anonyymi, ns. kakssoissokko -arviointi (double-blind). Muissa tapauksissa myös avoimella identiteetillä suoritettu arviointi katsotaan riittäväksi. Myös julkaisu jonka kohderyhmä on ammatillinen tai julkinen sektori (päätöksenteko) voi olla vertaisarvioitu.
Myös vertaisarvioiduilta kokoomateosartikkeleilta (A3) edellytetään, että arvioitsija on ulkopuolinen ja kirjoittajasta riippumaton (ei kirjan toimittaja eikä toimituskunta). Lisäksi myös tieteellisiltä erillisteoksilta (C1) ja tieteellisiltä toimitustöiltä (C2) edellytetään vertaisarviointia.
Tekijällä on yhteys Jamkiin (palvelussuhde), ja tämä affiliaatio käy ilmi julkaisusta.
Julkaisu perustuu tekijän työtehtäviin liittyvään tutkimus- tai asiantuntijatyöhön Jamkissa.
Julkaisun tulee olla julkisesti saatavilla joko vapaasti verkossa tai maksua vastaan.
Julkaisukanavalla tulee olla tekijästä riippumaton toimituskunta tai julkaisija, joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista.
Julkaisu sisältää uutta tieteellistä, ammatillista tai taiteellista sisältöä eikä sitä ole aikaisemmin julkaistu tiedonkeruussa raportoitavassa muodossa.
Esimerkkejä yleistajuisista julkaisuista
Tekijällä on yhteys Jamkiin (palvelussuhde), ja tämä affiliaatio käy ilmi julkaisusta.
Julkaisu perustuu tekijän työtehtäviin liittyvään tutkimus- tai asiantuntijatyöhön Jamkissa.
Julkaisun tulee olla julkisesti saatavilla joko vapaasti verkossa tai maksua vastaan.
Julkaisukanavalla tulee olla tekijästä riippumaton toimituskunta tai julkaisija, joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista.
Julkaisu sisältää uutta tieteellistä, ammatillista tai taiteellista sisältöä eikä sitä ole aikaisemmin julkaistu tiedonkeruussa raportoitavassa muodossa.
Pelkästään sähköisessä muodossa julkaistuista dokumenteista (esim. sähköiset julkaisualustat, verkkosivut, blogit) tiedonkeruussa huomioidaan vain ne julkaisut, jotka täyttävät julkaisuille asetetut muut yleisehdot ja joilla on (julkaisutyypin vaatimuksista riippuen) joko toimituskunta, ISSN tai ISBN.
Suurin osa nykyisten sähköisten alustojen julkaisuista, jotka täyttävät tiedonkeruun vaatimukset, kirjataan yleistajuisiksi artikkeleiksi (julkaisutyyppi E1).
Kukin julkaisu merkitään vain kerran, vaikka sillä olisikin useampi ilmestymismuoto (esim. sähköinen ja painettu).
Sähköisissä julkaisuissa on tärkeää huomioida, että julkaisemisesta on päättänyt joku muu kuin tekijä tai tekijät itse, esim. julkaisukanavan/alustan toimituskunta.
Omalla tai oman tutkimusryhmän verkkosivulla julkaistavaa kirjoitusta ei huomioida, ellei julkaisukanavalla ole tekijästä riippumatonta toimituskuntaa tai julkaisijaa, joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista.
Riippumattomaksi toimituskunnaksi katsotaan, jos toimituskunnassa on yksi hankkeen tai tutkimusryhmän ulkopuolinen henkilö. Ulkopuolisuus ei vaadi organisaation ulkopuolisuutta.
Taiteellinen toiminta muodostaa osan korkeakoulujen lakisääteisistä tehtävistä. Korkeakouluun palvelussuhteessa olevan henkilöstön taiteellinen toiminta on osa korkeakoulun yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja sillä kehitetään sekä pidetään yllä korkeakoulun henkilöstön asiantuntemusta ja verkostoja, joita voidaan hyödyntää korkeakoulun toiminnassa. Taiteellinen julkaisu tässä tarkoittaa taiteellisen toiminnan tuloksena syntyviä esityksiä, teoksia tai vastaavia taiteellisen toiminnan julkisia tuloksia.
Määritelmät:
OKM:n taiteellisia julkaisuja koskevat tiedonkeruukriteerit sisältävät useampia huomioitavia seikkoja ja lisäksi kriteerejä selventävät kuvaukset muodostavat lisää ehtoja.
Tämän vuoksi on tärkeää hahmottaa omina tietoinaan 1) itse teosta koskevat kriteerit, 2) julkisuutta koskevat kriteerit ja 3) tekijyyttä koskevat kriteerit. Keskeiset kriteerit liittyvät tekijän toimenkuvaan, asiantuntemukseen ja teoksen luokitukseen, jotka ovat samalla ehtoja julkaisun hyväksymiselle JUSTUS-julkaisutietojen tallennuspalvelussa.
Julkaisutyypit 2025 - Suorat tiedonkeruut - Eduuni-wiki
Lisäksi:
Videot ja podcastit sekä muut mediajulkaisut tiedonkeruunkriteerit täyttävinä julkaisuna:
Kaupallisena tai vapaana ohjelmistona julkaistun tieto- ja viestintäteknisen sovelluksen lähdekoodi tai algoritmi
Sovellukseen mahdollisesti liittyvä taiteellinen osuus voidaan lisäksi kirjata taiteelliseksi julkaisuksi luokkaan F3.
Itsenäinen tuotos joka liittyy henkilön tutkimus- tai asiantijatyöhön organisaatiossa
Tieto julkaisun tekijäistä/tekijöistä löydyttävä itse julkaisusta tai julkaisualustalta. Yhteys raportoivaan organisaatioon oltava todennettavissa.
Sovelluksen lähdekoodiin tai algoritmiin tulee voida viitata pysyvällä tunnisteella, esim. DOI
Esimerkiksi sovellusta hyödyntävää verkkosivua ei kirjata, vaan ainoastaan sovelluksen lähdekoodi tai algoritmi, joka on tallennettu avoimeen versionhallintapalveluun (esim. GitHub).
Julkaisutiedonkeruun yhteydessä raportoidaan vain väitöskirjat.
(ei ilmoiteta Justus -julkaisutietolomakkeella, tiedot kerätään TKI-palveluiden kautta)
2. Vipunen: Ammattikorkeakoulujen Julkaisut
Lisätietoja tilastoista: julkaisurekisteri(at)jamk.fi
Määritelmä:
Avoimilla oppimateriaaleilla tarkoitetaan yleisesti opetukseen ja oppimiseen tarkoitettuja materiaaleja, jotka ovat saatavilla avoimesti. Kansainvälisesti avoimet oppimateriaalit tunnetaan erityisesti lyhenteellä OER. Määrittelyn tekee vaikeaksi kaksi kohtaa 1) opetuksen ja oppimisen materiaalien määrittely ja 2) avoimuuden määrittely.
Ks: Avointen oppimateriaalien määrittely ja määrä - Opetushallituksen palvelukokonaisuus - Eduuni-wiki
Avoimille oppimateriaaleille ei ole OKM:n julkaisutiedonkeruussa omaa julkaisutyyppiä (Justuksessa julkaisun kirjauksen alussa attribuutit). Jos materiaalista suunnitellaan julkaisua, sen on täytettävä jonkun toisen julkaisutyypin kriteerit (Esim. audiovisuaalinen julkaisu [I1] tai ammatillinen kirja [D5]).
Avoimet oppimateriaalit ovat julkaisuja, kun:
oppimateriaali on julkaistu verkkoalustalla ja materiaali on tarkoitettu laajempaan käyttöön kuin yksittäiselle opintojaksolle
(Kirjana oppimateriaali voi olla kustannettu oppikirja, ammatillinen käsi- tai opaskirja tai sanakirjoja).
Esimerkkejä oppimateriaaleista, jotka ovat julkaisuja ja jotka täyttävät tiedonkeruunkriteerit (julkaisutyyppi on näissä esimerkeissä I1):
Katso lisää: Audiovisuaaliset julkaisut: AV-julkaisut ja tietokoneohjelmat - Julkaisujen ilmoittaminen OKM-tiedonkeruuseen - Info Guides at Jamk University of Applied Sciences
Oppimateriaalit eivät kuulu julkaisutiedonkeruuseen, kun:
Lisätietoja: julkaisurekisteri(at)jamk.fi
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruussa raportoitavien julkaisujen tulee täyttää seuraavat kriteerit:
Julkaisun tekijällä on yhteys raportoivaan organisaatioon.
Lisätietoja: julkaisurekisteri(at)jamk.fi
Julkaisun avoin saatavuus voi toteutua kustantajan version tai rinnakkaistallenteen avoimuuden kautta. Tosin sanoen tallennettava versio voi olla lopullinen, julkaistu artikkeli tai käsikirjoitus, joka on käynyt läpi vertaisarvioinnin.
Useat rahoittajat edellyttävät, että vertaisarvioidut julkaisut rinnakkaistallennetaan julkaisuarkistoon, joka takaa julkaisun pitkäaikaisen säilytyksen ja ilmaisen avoimen saatavuuden. Jamkin tutkimusjulkaisut rinnakkaistallennetaan Theseus.fi -palveluun.
Kustantaja on voinut asettaa rinnakkaistallennettaville artikkeleille embargon eli julkaisuviiveen.
Konferenssiesitelmät:
Lisätietoja: julkaisurekisteri(at)jamk.fi
JUFO-portaali; rajaa julkaisukanavanhakua avoimuustietojen perusteella
Open policy finder; tarkaste palveluun rekisteröityjen lehtien ja kustantajien avoimen saatavuuden politiikkaa
Lisätietoja: julkaisurekisteri(at)jamk.fi
Preprint-versio ennen varsinaista julkaisemista:
Preprint-versio tarkoittaa sitä, että:
Tiedonkeruuseen on lisätty mahdollisuus ilmoittaa tieto julkaisun avoimen PrePrint-version saatavuudesta organisaatio- tai tieteenalakohtaisessa julkaisuarkistossa, mutta avoimen PrePrint-version ei katsota tarkoittavan tiedonkeruun määritelmän mukaisesti avointa julkaisua.
Miksi preprinttejä julkaistaan:
Eri instituutioiden julkaisuarkistojen lisäksi ovat yleistyneet niin sanotut preprint-arkistot:
Lisätietoja: julkaisurekisteri(at)jamk.fi
Jamkin rinnakkaistallennuslinjaus perustuu toimitusjohtajan päätökseen:
Lisätietoja: julkaisurekisteri(at)jamk.fi
Preprintit, rinnakkaistallentaminen ja laadunvarmistus:
https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi/2-2024/preprintit-rinnakkaistallentaminen-ja-laadunvarmistus/
Suomalaisia julkaisuarkistoja: Julkaisuarkistopalvelut
Opetus- ja kulttuuriministeriö kannustaa tutkimusorganisaatioita avoimeen julkaisemiseen.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu edellyttää, että jamkilaisten tekemien tieteellisten julkaisujen (julkaisutiedonkeruun julkaisutyypit A-B) rinnakkaistallentamista (toimitusjohtajan päätös id 365250). Poikkeuksen tästä linjauksesta muodostavat julkaisut, jossa kustantajan tai muiden tekijöiden oikeudet estävät rinnakkaistallenteen tekemisen.
Lisätietoja: julkaisurekisteri(at)jamk.fi