Julkaisutiedot: Julkaisutyypit

Kysy asiantuntijalta!

• informaatikko Marja Kokko
• informaatikko Susanna Niemilahti-Könkkölä
• kirjastonhoitaja Tapani Lehtonen

etunimi.sukunimi(at)jamk.fi

Julkaisutiedonkeruuta koskevat asiat: julkaisurekisteri[at]jamki.fi

Jamkin julkaisutiedonkeruun -opas on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä

Anna palautetta ohjesivusta: julkaisurekisteri[at]jamki.fi

 Tiedejatutkimus.fi

Justus välittää hyväksytyt julkaisut selattavaksi tiedejatutkimus.fi -palveluun. Palvelu kerää tietoa Suomessa tehtävästä tutkimuksesta. Tietoa löytyy mm. tutkijoista, tutkimusorganisaatioista, julkaisuista, tutkimusaineistoista, tutkimusrahoituksesta ja tutkimusinfrastruktuureista.

Tiedot ammattikorkeakoulujen julkaisuista alkaen vuodesta 2012 ja yliopistojen julkaisuista alkaen vuodesta 2011. Justuksen kautta ilmoitetut julkaisutiedot siirtyvät Tiedejatutkimus-palveluun (julkaisutyypit A - I) sen jälkeen, kun ne on hyväksytty Justuksessa.

Lukuja tieteestä ja tutkimuksesta - Tiedejatutkimus.fi; Lukuja tieteestä ja tutkimuksesta -osiosta löydät tietoa Suomen tutkimuksen rahoituksesta, henkilövoimavaroista sekä julkaisutoiminnasta ja tieteellisestä vaikuttavuudesta. Osio sisältää myös Suomen kansainvälistä vertailua esimerkiksi EU- ja OECD-maihin.

Vipunen: Ammattikorkeakoulutus; Ammattikorkeakoulutuksen julkaisuraporteilla voi tarkastella ammattikorkeakoulujen vuosittaista julkaisutoimintaa erilaisten luokittelujen mukaan (esim. julkaisutyyppi).

JUSTUS-tallennuspalvelu - Eduuni-wiki

Kysy asiantuntijalta!

Oppaan ylläpito:

• informaatikko Marja Kokko
• informaatikko Susanna Niemilahti-Könkkölä
• kirjastonhoitaja Tapani Lehtonen

etunimi.sukunimi(at)jamk.fi

Julkaisutiedonkeruuta koskevat asiat:
julkaisurekisteri(at)jamk.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruussa raportoitavien julkaisujen tulee täyttää seuraavat kriteerit:

1. Julkaisun tulee olla julkisesti saatavilla kenelle tahansa.

   • Julkinen tarkoittaa sitä, että julkaisu on kenen tahansa saatavilla maksutta tai maksua vastaan. Esimerkiksi pelkästään konferenssin osallistujille jaettu julkaisu tai verkossa rajoitetusti saatavilla oleva julkaisu ei ole julkisesti saatavilla, eikä sitä näin ollen raportoida tiedonkeruussa. ISSN- ja ISBN-tunnuksen olemassaolon katsotaan olevan merkki siitä, että julkaisu on alun perin tarkoitettu julkisesti saatavilla olevaksi.

2. Julkaisukanavalla tulee olla tekijästä riippumaton toimituskunta tai julkaisija, joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista.

   • Esimerkiksi tekijän omakustanteita tai omilla kotisivuilla julkaistuja dokumentteja ei raportoida. Myöskään esimerkiksi yksittäisen kirjaston tai organisaation julkaisuarkiston kautta tekijän itse julkiseksi saattamia julkaisuja ei raportoida, mikäli julkaisemisesta ei ole päättänyt julkaisun tekijästä riippumaton ulkopuolinen taho.

3. Julkaisua ei ole aikaisemmin julkaistu tiedonkeruussa raportoitavassa muodossa.
   • Julkaisun tulee sisältää uutta tieteellistä, ammatillista tai taiteellista sisältöä siten, ettei sitä aikaisemmin ole julkaistu tiedonkeruussa raportoitavassa muodossa. Näin ollen esimerkiksi julkaisuarkistoon (esim. arXiv.org) tallennettu julkaisu voidaan raportoida sen ilmestyttyä lehdessä tai muussa raportoitavassa muodossa. Omien tai muiden tekstien käännöksiä tai julkaisujen uusia painoksia ei raportoida, mikäli julkaisua ei ole merkittävästi muokattu edelliseen painokseen nähden. Myöskään verkkojulkaisujen päivityksiä ei raportoida uusina julkaisuina.
4. Julkaisun tekijällä on yhteys raportoivaan organisaatioon; Tekijätiedot.

Usein kysyttyjä kysymyksiä: FAQ - JUSTUS - Julkaisutietojen tallennuspalvelu - Eduuni-wiki

Kysy lisätietoa asiasta: julkaisurekisteri[at]jamk.fi

Muut kuin julkaisutiedonkeruuseen kuuluvat julkaisut:

Voidaan kirjata Justus-julkaisupalvelun kautta

• Konferenssiesitelmien abstraktit, laajennetut abstraktit (extended abstract), posterit tai powerpoint-esitykset
• Kirjojen uudet painokset, mikäli tekstiä ei ole merkittävästi muokattu

Voidaan kirjata Justus-tutkimusaktiviteettipalvelun kautta:

• mm. televisio tai radiohaastattelut, konferenssiesitykset, toimituskuntatyö jne.
• tutkimusaktiviteettipalvelussa on kaiken kaikkiaan 16 pääluokkaa, joiden avulla voit kuvailla, millaista muuta tutkimusaktiivisuutta voit tallentaa ansioksesi ja meriitiksi kuin julkaisutoiminta: Koodistot (klikkaa laajenna kaikki, niin löydät lisätietoa siitä, mitä pääluokkiin kuuluu)

Kun tuotat avoimia oppimateriaaleja, niin julkaise nämä Avoimet oppimateriaalit -palvelussa

Usein kysyttyjä kysymyksiä: FAQ - JUSTUS - Julkaisutietojen tallennuspalvelu - Eduuni-wiki

Lisätietoja: julkaisurekisteri(at)jamk.fi

Justus-tallennuspalvelu tietosuojaseloste - Tietosuoja (jamk.fi)

Kirjaudu Jamkin Copilot -avustajaan ja muotoile kysymyksesi.

Copilot for Work: AI-powered chat for work. Works with Edge- and Chrome- browsers only.

Copilot for Work - Instructions

Tarkista Justus-palvelusta, ovatko henkilötietosi tallentuneet palveluun.

• Katso alta, miten Justus-palveluun kirjaudutaan ja miten rekisteröidyt palvelun käyttäjäksi
• Nimitiedot syötetään palvelussa järjestyksessä: "Sukunimi, Etunimi", jonka jälkeen käyttäjän painaessa Enteriä palvelu muodostaa tekijästä tagin ja tällöin käyttäjä voi syöttää taas uuden tekijän.
• Jos palvelu ei tunnista sinua Jamkin henkilökuntaan kuuluvaksi, ota yhteyttä kirjaston Justus -palvelun pääkäyttäjään ja pyydä, että henkilötietosi lisätään palveluun: julkaisurekisteri@jamk.fi

Miten kirjaudutaan Justus -palveluun?

• Kirjautuminen palveluun - JUSTUS - Julkaisutietojen tallennuspalvelu - Eduuni-wiki

• Jokaisen jamkilaisen on rekisteröitävä oma Jamk-sähköpostiosoitteensa Eduuni-tunnukseksi ennen kuin JUSTUS-palvelun käyttö on mahdollista. Tämän kertaalleen tehtävän rekisteröinnin jälkeen JUSTUKSEEN kirjaudut Jamkin sähköpostilla. Ohje Eduuni-tunnuksen luomisesta on saatavilla Eduuni-wikistä

Lue myös tämä: EDIT Tekijätiedot Justuksessa - Julkaisutiedot - Info Guides at Jamk University of Applied Sciences

Usein kysyttyjä kysymyksiä: FAQ - JUSTUS - Julkaisutietojen tallennuspalvelu - Eduuni-wiki
Opastusta kirjautumiseen ja palvelun käyttämiseen saat: julkaisurekisteri[at]jamki.fi

Justus -palvelusta julkaisun tiedot siirtyvät opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruuseen.

Julkaisutiedonkeruulla tarkoitetaan ainostaan OKM-tiedonkeruuseen soveltuvia ja määräajassa toimitettuja kulloinkin tietyn julkaisuvuoden julkaisuja:

• Julkaisutiedonkeruu on osa opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittaisia tiedonkeruita. Julkaisutiedonkeruun tapauksessa tiedonkeruu koskee julkaisuja; niistä kerätään paitsi tietoa määrästä, myös muita kuvailevia tietoja.
• Kerättäviä tietoja käytetään korkeakoulujen ohjauksessa, opetus- ja kulttuuriministeriön raportoinnissa, yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa ja suomalaisen korkeakoululaitoksen tilan kuvaamisessa.
• OKM:n julkaisutiedonkeruu korkeakouluilta perustuu syksyllä korkeakouluille lähetettävään tiedonkeruukirjeeseen, jonka liitteenä on tiedonkeruun määritykset sisältävä julkaisutiedonkeruun käsikirja (vuosittain päivittyvä).
• Julkaisutiedonkeruu toteutetaan vuosittain siten, että keväisin päättyvällä tiedonkeruukierroksella kerätään tietoa edellisen vuoden aikana tuotetuista julkaisuista
• Pelkkä julkaisun toimittaminen Virta-julkaisutietopalveluun ei takaa julkaisun pääsyä osaksi tiedonkeruuaineistoa, vaan organisaatiot seuraavat julkaisun läpimenoa ja siinä mahdollisesti ilmenneitä virheitä. 

Kun kevään (maaliskuun puolen välin tienoo) julkaisutiedonkeruukierros valmistuu, tiedot julkaistaan Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusessa. Vipusessa olevien tietojen mukaan OKM laskee julkaisuiden vaikutuksen rahoitukseen.

Kuluvan tilastovuoden ajantasainen, mutta vahvistamaton, julkaisutieto on selattavissa tiedejatutkimus.fi -palvelussa.

Julkaisutiedonkeruuseen osallistuminen on pakollista korkeakouluille, ja julkaisutiedonkeruussa saatavat tiedot vaikuttavat myös korkeakoulujen OKM:ltä saamaan rahoitukseen. Tutkimuslaitokset voivat halutessaan osallistua julkaisutiedonkeruuseen, mutta vaikutusta rahoitukseen ei vastaavasti ole.

Mikä on julkaisupiste?

Julkaisupiste on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) harjoittamaan tulosohjaukseen liittyvä käsite.

• Ammattikorkeakoulut saavat tieteellisestä (julkaisutyypit A-C) ja ammatillisesta julkaisusta (julkaisutyyppi D) yhden julkaisupisteen per julkaisu.
• Yleistajuisten julkaisujen (julkaisutyyppi E; esim. blogikirjoitukset) sekä taiteellisten julkaisujen (julkaisutyyppi F) että audiovisuaalisten julkaisujen (julkaisutyyppi Ai; esim. podcast) painoarvo on 0,4. 
• Julkaisutyypit A-E saavat avoimuudesta (ks. lisää avoimista julkaisuista) lisäkertoimen 0,2.
• Julkaisupiste on aina julkaisukohtainen eikä tekijöiden määrä vaikuta siihen.
• Julkaisussa voi olla useamman tutkimusorganisaation edustajan yhteistyö ja kukin organisaatio saa yhden julkaisupisteen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö huomio ainoastaan julkaisutiedonkeruuseen ilmoitetut julkaisut. Jamkissa julkaisut ilmoitetaan Justus -palvelun kautta.

Julkaisun peruskriteerit: 

• julkaisu on julkisesti kenen tahansa saatavilla,
• julkaisukanavalla on tekijästä riippumaton toimituskunta tai julkaisija, joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista,
• julkaisua ei ole aikaisemmin julkaistu tiedonkeruussa raportoitavassa muodossa,
• tekijällä on yhteys Jamkiin (tekijän affiliaatiotieto on Jamk)
• julkaisu perustuu tekijän Jamkissa tekemään tutkimus- tai asiantuntijatyöhön

Mikä on asiantuntijan aktiviteetti?

• Aktiviteetti on asiantuntijatehtävä, esimerkiksi vierailu, esiintyminen tai palkinto, joka liittyy tutkimus-, kehittämis- tai innovaatiotoimintaasi.
• Voit tarkistaa aktiviteettiasi/rooliasi koskevat määritelmät koodistopalvelusta: Koodistot (suomi.fi) 

Palvelun yleispiirteet:

• Jamkissa tutkimusaktiviteettien tallennuspalvelu mahdollistaa aktiviteettitietojen syöttämisen JUSTUS-palvelussa.
• Asiantuntija ja tutkija voi julkaista palveluun tallennentamansa tutkimusaktiviteetit Tiedejatutkimus.fi-palvelussa
• Tutkimusaktiviteettitietojen näyttäminen onnistuu, kun aktivoit itsellesi profiilin: lue lisää: Etusivu - Tutkijan tiedot
• Tutkimusaktiviteettien tiedonsiirto tutkimustietovarantoon ja näytettäväksi Tiedejatutkimus.fi-palvelussa on vapaaehtoista.
• Tutkimusaktiviteettien Justus-tallennuspalvelussa asiantuntija vastaa syöttämiensä tutkimusaktiviteettien oikeellisuudesta ja päättää, tulevatko nämä näkyviin omassa asiantuntija/tutkijaprofiilissaan.

• Aktiviteettitietojen tallentaminen - ohjeet - JUSTUS - Julkaisutietojen tallennuspalvelu - Eduuni-wiki

  MyData malli: Etusivu - Tutkijan tiedot (tiedejatutkimus.fi)

Palvelun hyödyt asiantuntijalle:

• Palvelu parantaa asiantuntijan työn monimuotoisuuden näkyvyyttä
  • Julkaisujen ja tutkimusaineistojen lisäksi muut tutkimusaktiviteetit ovat huomattava osa usean asiantuntijan työtä niin työmäärältään kuin merkitykseltään.
• Asiantuntijatyö kansallisesti ja kansainvälisesti näkyväksi
  • Asiantuntija saa omille tutkimusaktiviteeteilleen kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä poimimalla tiedot omaan tutkijaprofiiliinsa opetus- ja kulttuuriministeriön kansallisen tutkimustietovarannon Tiedejatutkimus.fi-palvelussa. Tiedot ovat siirrettävissä myös muihin asiantuntijan käyttämiin palveluihin.
  • Tallennuspalvelun kautta tiedot siirtyvät tutkimustietovarantoon ja tutkijan profiilityökalun hyödynnettäväksi lähes välittömästi.

• Lisätietoja: julkaisurekisteri(at)jamk.fi

• Palvelu parantaa tutkimusaktiviteettien metatietojen laatua
  • Aktiviteettitietojen tallennuspalvelun kautta kerätyt tiedot ovat ajan tasalla kansallisesti määritellyn metatietomallin mukaisesti.
• Helppokäyttöinen palvelu edistää tietojen keräämistä
  • Palvelun toimintalogiikka on yksinkertainen ja ennestään tuttu asiantuntijoille, jotka ovat tottuneet käyttämään JUSTUS-julkaisutietojen tallennuspalvelua.
  • Tietojen syötössä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan ulkoisia palveluita yksittäisten metatietojen täydennyksessä.
  • JUSTUS-palveluun kirjautumisessa käytetään organisaation omaa kirjautumista (esim. Haka), eikä palveluun ole tarvetta luoda erillisiä tunnuksia.
  • Palvelussa voidaan hyödyntää samoja organisaation pääkäyttäjä- ja tallentajarooleja kuin JUSTUS-julkaisutietojen tallennuspalvelussa.

Tukea oman asiantuntijaprofiilisi aktivoimiseen ja tietojen siirtoon Justuksesta tiedejatutkimus.fi -palveluun saat: julkaisurekisteri[at]jamki.fi

Tietosuoja ja henkilötietojen käsittely Justus -palvelussa

Henkilötietojen käsittelyn kuvaus: Tutkimusaktiviteettien tallennuspalvelu

Tutkijan tiedot

• Tutkijan tiedot -työkalu on tarkoitettu kaikille tutkimuksen parissa työskenteleville asiantuntijoille nimikkeestä ja affilitaatiosta riippumatta.
• Profiilin tiedot ovat aina tutkimuksen asiantuntijan käytettävissä riippumatta affiliaatioiden tai nimikkeiden vaihtumisesta.
• Asiantuntija voi luoda profiilistaan omaa osaamistaan ja asiantuntijuutta korostavan kokonaisuuden.

Tutkijan tiedot -työkalulla tutkija voi halutessaan luoda Tiedejatutkimus.fi-portaaliin profiilin ja valita, mitä tietoja haluaa itsestään portaalissa näytettävän. Tutkija voi liittää profiiliinsa tietoja ORCIDista ja kotiorganisaatiostaan sekä tutkimustietovarannon muista tiedoista sekä päättää, mille tahoille tietoja saa luovuttaa. Palvelu edellyttää, että tutkijalla on ORCID-tunniste ja siihen kirjaudutaan Suomi.fi-tunnistautumisella.

MyData malli: Etusivu - Tutkijan tiedot (tiedejatutkimus.fi)

Tukea oman asiantuntijaprofiilisi aktivoimiseen ja tietojen siirtoon Justuksesta Tiedejatutkimus.fi-palveluun saat: julkaisurekisteri(at)jamk.fi

Justus-tallennuspalvelu tietosuojaseloste - Tietosuoja (jamk.fi)

Julkaisut jaetaan niiden käyttötarkoituksen mukaan karkeasti kuuteen ryhmään

• julkaisut, jotka on tarkoitettu edistämään tiedettä sekä tuottamaan uutta tietoa (julkaisutyypit A–C)
• julkaisut, jotka ovat tarkoitettu levittämään tutkimukseen perustuvaa tietoa ammattiyhteisön käyttöön (julkaisutyyppi D)
• taiteellisen toiminnan tuloksena syntyvät esitykset tai vastaavat tapahtumaluontoiset julkiset tulokset (julkaisutyyppi F)
• julkaisut jotka levittävät tieteellistä ja ammatillista tietoa ympäröivään yhteiskuntaan (julkaisutyyppi E)
• muut korkeakoulujen, yliopistollisten sairaaloiden tai tutkimuslaitosten tutkimustoiminnasta kertovat julkaisut, jotka poikkeavat muodoltaan edellisistä ryhmistä (julkaisutyypit H–I)
• Opinnäytteet (julkaisutyyppi G; väitöskirjat)

Justus -palvelun kautta kerättävät tiedot riippuvat keskeisesti siitä, minkä muotoisesta julkaisusta on kyse:

• Artikkeli
• Erillisteos 
• Toimitustyö
• Blogikirjoitus
• Taidejulkaisu 
• Audiovisuaalinen julkaisu
• Tieto- ja viestintätekninen sovellus
• Abstrakti
• Posteri
• Patentti tai keksintö

Lisätietoja: julkaisurekisteri(at)jamk.fi

• A Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit
  • A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
  • A2 Katsausartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
  • A3 Kirjan tai muun kokoomateoksen osa
  • A4 Artikkeli konferenssijulkaisussa
• B Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset
  • B1 Kirjoitus tieteellisessä aikakauslehdessä
  • B2 Kirjan tai muun kokoomateoksen osa
  • B3 Vertaisarvioimaton artikkeli konferenssijulkaisussa
• C Tieteelliset kirjat (monografiat)
  • C1 Kustannettu tieteellinen erillisteos
  • C2 Toimitettu kirja, kokoomateos, konferenssijulkaisu tai lehden erikoisnumero

7.5 Julkaisutyypit 2025 - Suorat tiedonkeruut - Eduuni-wiki

1. Tekijällä on yhteys Jamkiin (palvelussuhde), ja tämä affiliaatio käy ilmi julkaisusta.

2. Julkaisu perustuu tekijän työtehtäviin liittyvään tutkimus- tai asiantuntijatyöhön Jamkissa.

3. Julkaisun tulee olla julkisesti saatavilla joko vapaasti verkossa tai maksua vastaan.

4. Julkaisukanavalla tulee olla tekijästä riippumaton toimituskunta tai julkaisija, joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista.

5. Julkaisu sisältää uutta tieteellistä, ammatillista tai taiteellista sisältöä eikä sitä ole aikaisemmin julkaistu tiedonkeruussa raportoitavassa muodossa.

Konferenssijulkaisu

Tieteelliset konferenssiartikkelit ovat tyypillisiä lähinnä tietojenkäsittelytieteessä ja teknillisissä tieteissä.

Useimmilla muilla aloilla konferenssijulkaisu on välivaihe ennen julkaisemista muussa julkaisukanavassa.

• Kertaluontoisen tapahtuman esityksistä laaditun kokoomateoksen artikkelit merkitään ilmestyneeksi emojulkaisussa, jonka tyyppi on konferenssi.
• Tieteellisissä lehdissä julkaistut artikkelit, vaikka ne perustuisivat konferenssissa pidettyyn esitykseen, merkitään alkuperäis- tai katsausartikkeleiksi. Edellä mainituissa tapauksissa myös julkaisufoorumitaso määräytyy ko. emojulkaisun tyypin käytännön mukaisesti.

Konferenssijulkaisun julkisuus määritetään samoin kuin muidenkin julkaisujen, eli julkaisun täytyy olla julkisesti saatavilla.

• Pelkästään yksittäisen kirjaston tai organisaation aineistoissa (esim. julkaisuarkisto) tai tutkijan kotisivuilla julkisena oleva julkaisu ei ole julkisesti saatavilla. Tällainen julkaisu ei kuulu OKM:n tiedonkeruuseen.
• Myöskään pelkästään konferenssin osallistujille jaetut julkaisut, ainoastaan verkossa rajoitetusti saatavilla olevat julkaisut tai ainoastaan rajoitetun ajan (esim. konferenssin keston) avoimena saatavilla olevat julkaisut eivät ole tiedonkeruun tarkoittamassa merkityksessä julkisesti saatavilla. 

Konferenssijulkaisuissa julkaistaan eri laajuisia julkaisuja.

• Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruissa otetaan huomioon täydelliset kirjalliset versiot konferenssiesitelmistä (full paper) ja ns. Short paper/Work‐in‐Progress ‐tyyppiset paperit:
• Artikkeleiden tyypit määritellään konferenssin oman käytännön mukaan, sivumäärä ei ole ainoa ratkaiseva tekijä. Julkaisutoiminnan tilastoinnissa huomioidaan vain ne julkaisutyypit, joita tiedeyhteisö käyttää vakiintuneen käytännön mukaan julkaisutoiminnan arvioinnissa.
• Konferenssiesitelmien abstrakteja, laajennettuja abstrakteja (extended abstract), postereita tai Powerpoint-esityksiä ei oteta huomioon julkaisutoiminnan tilastoinnissa, mutta ne voidaan raportoida näytettäväksi tiedejatutkimus.fi-palvelussa. 

Vertaisarviointi konferenssijulkaisuissa tarkoittaa vertaisarviointia, joka on suoritettu koko käsikirjoituksen, ei vain tiivistelmän perusteella.

Vertaisarvioinnin määritelmä:
Tieteellisten julkaisujen vertaisarvioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa lehti, konferenssi, kirjakustantaja tai verkkoalusta pyytää tieteenalan asiantuntijoita suorittamaan arvion julkaistavaksi tarjottujen käsikirjoitusten tieteellisestä pätevyydestä. Julkaisutiedonkeruussa edellytetään, että vertaisarviointi täyttää seuraavat kriteerit:

Julkaisun arvioijat ovat olleet riippumattomia suhteessa arvioitavaan käsikirjoitukseen. Riippumattomalla arvioijalla tarkoitetaan ansioituneita tutkijoita tai muita asiantuntijoita, jotka eivät ole julkaisusarjan (lehti tai kirjasarja) tai julkaisun (kokoomateos, lehden erikoisnumero, konferenssijulkaisu) toimittajia.
Prosessissa on arvioitu vähintään tutkimuksen toteutuksen, raportoinnin ja johtopäätösten luotettavuutta ja tarkkuutta tieteenalalle ominaisella tavalla.
Arvioitavana on ollut koko julkaistavaksi tarjottu käsikirjoitus, ei pelkästään abstrakti tai ote.
Kirjoittaja on saanut vertaisarvioinnista kirjallisen referee-lausunnon (alkuperäinen lausunto tai toimituskunnan/päätoimittajan tiivistelmä).
Vertaisarviointi tulee voida epäselvissä tapauksissa todistaa kirjallisen lausunnon perusteella. Jos kotimainen tiedekustantaja käyttää Tieteellisen seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnusta (http://www.tsv.fi/tunnus), ainoastaan tunnuksella merkityt artikkelit ja erillisteokset voidaan ilmoittaa vertaisarvioiduiksi.

Riippumattomien asiantuntijoiden suorittamaa vertaisarviointia (peer review) ei pidä sekoittaa toimitukselliseen arviointiin (editorial review), jossa arvioidaan tekstin sopivuutta mm. kokoomateoksen muuhun sisältöön. Toisen samaan kirjaan kirjoittaneen tekemää arviota voidaan pitää riippumattomana arviointina ainoastaan mikäli kyseessä on molempiin suuntiin anonyymi, ns. kakssoissokko -arviointi (double-blind).  Muissa tapauksissa myös avoimella identiteetillä suoritettu arviointi katsotaan riittäväksi. Myös julkaisu, jonka kohderyhmä on ammatillinen tai julkinen sektori (päätöksenteko), voi olla vertaisarvioitu.

Myös vertaisarvioiduilta kokoomateosartikkeleilta (A3) edellytetään, että arvioitsija on ulkopuolinen ja kirjoittajasta riippumaton (ei kirjan toimittaja eikä toimituskunta). Lisäksi myös tieteellisiltä erillisteoksilta (C1) ja tieteellisiltä toimitustöiltä (C2) edellytetään vertaisarviointia.

1. Tekijällä on yhteys Jamkiin (palvelussuhde), ja tämä affiliaatio käy ilmi julkaisusta.

2. Julkaisu perustuu tekijän työtehtäviin liittyvään tutkimus- tai asiantuntijatyöhön Jamkissa.

3. Julkaisun tulee olla julkisesti saatavilla joko vapaasti verkossa tai maksua vastaan.

4. Julkaisukanavalla tulee olla tekijästä riippumaton toimituskunta tai julkaisija, joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista.

5. Julkaisu sisältää uutta tieteellistä, ammatillista tai taiteellista sisältöä eikä sitä ole aikaisemmin julkaistu tiedonkeruussa raportoitavassa muodossa.

1. Tekijällä on yhteys Jamkiin (palvelussuhde), ja tämä affiliaatio käy ilmi julkaisusta.

2. Julkaisu perustuu tekijän työtehtäviin liittyvään tutkimus- tai asiantuntijatyöhön Jamkissa.

3. Julkaisun tulee olla julkisesti saatavilla joko vapaasti verkossa tai maksua vastaan.

4. Julkaisukanavalla tulee olla tekijästä riippumaton toimituskunta tai julkaisija, joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista.

5. Julkaisu sisältää uutta tieteellistä, ammatillista tai taiteellista sisältöä eikä sitä ole aikaisemmin julkaistu tiedonkeruussa raportoitavassa muodossa.

Sähköinen julkaisu (tekstimuotoinen)

Pelkästään sähköisessä muodossa julkaistuista dokumenteista (esim. sähköiset julkaisualustat, verkkosivut, blogit) tiedonkeruussa huomioidaan vain ne julkaisut, jotka täyttävät julkaisuille asetetut muut yleisehdot ja joilla on (julkaisutyypin vaatimuksista riippuen) joko toimituskunta, ISSN tai ISBN.

• Toimituskunnan tai tunnisteiden (ISSN tai ISBN), kirjoittajan ja kirjoituksen ilmestymisajan tulee käydä ilmi sivustolta.
• Yksittäinen toimittaja(t) ilman varsinaista toimituskuntaa ei täytä kriteeriä toimitetusta verkkoalustasta.

Suurin osa nykyisten sähköisten alustojen julkaisuista, jotka täyttävät tiedonkeruun vaatimukset, kirjataan yleistajuisiksi artikkeleiksi (julkaisutyyppi E1).

Kukin julkaisu merkitään vain kerran, vaikka sillä olisikin useampi ilmestymismuoto (esim. sähköinen ja painettu).

Sähköisissä julkaisuissa on tärkeää huomioida, että julkaisemisesta on päättänyt joku muu kuin tekijä tai tekijät itse, esim. julkaisukanavan/alustan toimituskunta.

Omalla tai oman tutkimusryhmän verkkosivulla julkaistavaa kirjoitusta ei huomioida, ellei julkaisukanavalla ole tekijästä riippumatonta toimituskuntaa tai julkaisijaa, joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista.

Riippumattomaksi toimituskunnaksi katsotaan, jos toimituskunnassa on yksi hankkeen tai tutkimusryhmän ulkopuolinen henkilö. Ulkopuolisuus ei vaadi organisaation ulkopuolisuutta.

OKM:n taiteellisia julkaisuja koskevat tiedonkeruukriteerit sisältävät useampia huomioitavia seikkoja ja lisäksi kriteerejä selventävät kuvaukset muodostavat lisää ehtoja.

Tämän vuoksi on tärkeää hahmottaa omina tietoinaan 1) itse teosta koskevat kriteerit, 2) julkisuutta koskevat kriteerit ja 3) tekijyyttä koskevat kriteerit. Keskeiset kriteerit liittyvät tekijän toimenkuvaan, asiantuntemukseen ja teoksen luokitukseen, jotka ovat samalla ehtoja julkaisun hyväksymiselle JUSTUS-julkaisutietojen tallennuspalvelussa.

• Vähintään yhdellä tekijällä tulee olla yhteys korkeakouluun, ja taiteellinen toiminta liittyy henkilön toimenkuvaan Jamkissa.
  Yhteys korkeakouluun tarkoittaa taiteellisten julkaisujen osalta sitä, että tekijä on korkeakouluun palvelussuhteessa julkaisun valmistelun, harjoittelun ja/tai tekemisen aikana ja että taiteellinen toiminta liittyy henkilön toimenkuvaan korkeakoulussa.
• Tekijä valitsee julkaisuun liittyvän taiteellisen roolinsa  ja tyyppikategorian, joka tarkentaa taiteellisen työn lopputuloksen. Roolit liittyvät aina henkilön toimenkuvaan ja taiteelliseen asiantuntemukseen korkeakoulussa. Tyypillisesti yhdellä henkilöllä voi olla 1-2 roolia ilmoittamassaan teoksessa.
• Taiteellisen toiminnan liittyminen henkilön toimenkuvaan tarkoittaa, että toiminta kuuluu henkilön työsuunnitelmaan tai siitä on sovittu esihenkilön kanssa.
• Asiantuntemus: Tekijän toimenkuva on Jamkissa määritelty sellaiseksi, että hän on taiteellisen julkaisemisen osalta alan asiantuntija.

Huomiota audiovisuaalisista julkaisuista OKM:n julkaisutiedonkeruussa:

• Audiovisuaalisella julkaisulla tarkoitetaan ääntä ja/tai kuvaa hyödyntävä, muussa kuin kirjallisessa muodossa olevaa julkaisua.
• Audiovisuaalisen julkaisun julkaisemisesta on aina päättänyt toimituskunta tai sillä on ulkopuolinen tilaaja.

Videot ja podcastit sekä muut mediajulkaisut tiedonkeruunkriteerit täyttävinä julkaisuna:

• Julkaisulla tulee olla nimi.
• Julkaisuvuosi on oltava näkyvillä.
• Tieto julkaisun tekijästä/tekijöistä löydyttävä julkaisusta tai julkaisualustalta. Yhteys korkeakouluun on oltava todennettavissa.
• Justuksessa kirjataan kaikki pakolliset kentät (tieteenalat, alayksikkötiedot, yhteisjulkaisua koskevat tiedot; huomaa tekijöiden kautta syntyvä yritysyhteistyö).
• Julkaisemisesta on päättänyt toimituskunta tai ulkopuolinen tilaaja.
• Useassa osassa esitettävä tai jatkuvajuoninen kokonaisuus merkitään vain kerran.
• Itsenäinen tuotos, joka liittyy henkilön tutkimus- tai asiantuntijatyöhön korkeakoulussa.
• Kohdeyleisön tyyppi voidaan ilmoittaa soveltuessa.

 Tieto- ja viestintätekniset sovellukset

• Kaupallisena tai vapaana ohjelmistona julkaistun tieto- ja viestintäteknisen sovelluksen lähdekoodi tai algoritmi

• Sovellukseen mahdollisesti liittyvä taiteellinen osuus voidaan lisäksi kirjata taiteelliseksi julkaisuksi luokkaan F3.

• Itsenäinen tuotos joka liittyy henkilön tutkimus- tai asiantijatyöhön organisaatiossa

• Tieto julkaisun tekijäistä/tekijöistä löydyttävä itse julkaisusta tai julkaisualustalta. Yhteys raportoivaan organisaatioon oltava todennettavissa.

• Sovelluksen lähdekoodiin tai algoritmiin tulee voida viitata pysyvällä tunnisteella, esim. DOI

  • Esimerkiksi sovellusta hyödyntävää verkkosivua ei kirjata, vaan ainoastaan sovelluksen lähdekoodi tai algoritmi, joka on tallennettu avoimeen versionhallintapalveluun (esim. GitHub).

ORCID-tunniste:

• ORCID -tutkijatunniste on sinulle pysyvä ja uniikki digitaalinen tunniste (PID).
  • Luo itsellesi ORCID -tunniste: Register - ORCID
• Tarvitset tunnistetta mm. seuraavissa tilanteissa:
  • Haluat yhdistää julkaisusi ja asiantuntija/tutkimusaktiviteettisi omassa JUSTUS-palvelun profiilissasi.
  • Haluat asiantuntijaprofiilisi näkyväksi esim. Tiedejatutkimus.fi-palvelussa
• Justus-tekijätietoihisi tallennettu ORCID-tunniste pysyy mukana kaikissa Justuksen kautta kirjaamisissasi julkaisuissa että asiantuntija/tutkimusaktiviteeteissasi.
• Asiantuntija voi halutessaan esittää julkaisujensa lisäksi muita tutkimusaktiviteettejaan Tiedejatutkimus.fi-palvelun Tutkijan tiedot -profiilissaan. Tutkijan tiedot -profiilityökalu on tarkoitettu kaikille tutkimuksen parissa työskenteleville asiantuntijoille nimikkeestä riippumatta. Tutkijan tiedot tutkimustietovarannossa
• ORCID ja MyData -malli: Voit määrittää itse, mitkä tiedot ovat julkisia; Etusivu - Tutkijan tiedot (tiedejatutkimus.fi)

Tutkijan tiedot tutkimustietovarannossa

• Tutkijan tiedot -työkalun käyttöönottoon
• Tutkijan tiedot -profiilin tietojen valitseminen julkiseen profiiliin
• Profiilin piilottaminen ja poistaminen
• Tiedejatutkimus.fi-palvelussa tutkijan/asiantuntijan tietoja voidaan esittää Tutkijan tiedot -osiossa. Osio auttaa mm. asiantuntijoiden löytämistä ja tietyn tutkimusalan tutkijoiden kartoittamista. Tutkija tiedot osioon kirjaudutaan Suomi.fi ja ORCID -tutkijatunnisteen avulla.

• Tutkijan tiedot -työkalun esittely - Video CSC
  

• Tuisku Tutkija & Tutkijan tiedot -työkalu

Lisätietoja: julkaisurekisteri(at)jamk.fi 

Digitaaliset tekijä- ja aineistotunnisteet

ORCID (Open Researcher and Contributor ID) on erityisesti tutkijoille ja akateemisille kirjoittajille tarkoitettu yksilöllinen tunniste, joka yhdistää tekijän hänen julkaisuihinsa, tutkimustietoihinsa ja muuhun akateemiseen tuotantoonsa. ORCIDia käytetään laajasti esimerkiksi tutkimusrahoitushakemuksissa, julkaisuissa ja tiedejulkaisuissa. orcid.org

ISNI (International Standard Name Identifier) on tarkoitettu kaikille luoville tekijöille, kuten kirjailijoille, säveltäjille ja muille taiteilijoille ja kulttuurintuottajille. ISNI yhdistää eri identiteetit yhdeksi tunnisteeksi ja auttaa välttämään sekaannuksia samannimisten tai
aliaksia käyttävien tekijöiden välillä.Tunniste tukee teosten seurantaa ja hallintaa esimerkiksi tieteellisissä ja kulttuurisissa arkistoissa. isni.org

DOI (Digital Object Identifier) on kansainvälinen yksilöllinen ja pysyvä tunniste, joka liitetään digitaalisiin aineistoihin, kuten tieteellisiin artikkeleihin, tutkimusjulkaisuihin, raportteihin tai tutkimusdataan. DOIn tarkoitus on helpottaa digitaalisen sisällön löytämistä,
tunnistamista ja pysyvää linkittämistä. DOIn avulla sisältö säilyy löydettävänä, vaikka sen verkko-osoite muuttuisi. Tunniste viittaa julkaisun metatietoihin, kuten tekijöihin, otsikkoon ja julkaisuvuoteen. www.doi.org

URN (Uniform Resource Name) on digitaalisten sisältöjen pysyvä ja yksilöllinen tunniste, jota käytetään erityisesti kansallisesti hallituissa järjestelmissä. Suomessa URN-tunnisteita hallinnoi Kansalliskirjasto, ja niitä myönnetään esimerkiksi yliopistojen ja tutkimuslaitosten julkaisuarkistoihin tallennettaville aineistoille. URN ei ole sidottu verkko-osoitteeseen, vaan se viittaa aineiston sijaintiin rekisteröidyn tunnisteen avulla. kansalliskirjasto.fi › URN-tunnukset

Lähde: https://www.cupore.fi/julkaisut/tieteellisen-tutkimuksen-tekijanoikeuskysymykset/

Tekijätietojen automaattinen täyttö Justuksessa

Yhteys raportoivaan organisaatioon edellyttää, että tekijä on organisaation palvelussuhteessa julkaisua koskevan tutkimus- ja kirjoitustyön aikana, tai että organisaatio on voimavarojen ja työympäristön (laitteet, aineistot, tutkimusryhmä) tai ohjauksen kautta olennaisesti mahdollistanut julkaisun teon (esim. jatko-opiskelijoiden tai apurahatutkijat).

• Käytännössä yhteys raportoivaan organisaatioon voidaan useimmiten todeta tekijän julkaisussa mainitseman affiliaation perusteella (eli tekijä mainitsee julkaisussa organisaation nimen).
• On kuitenkin tapauksia, joissa tekijälle ei ole em. yhteyttä organisaatioon, vaikka affiliaatiotieto onkin mainittu julkaisussa tai tekijällä on yhteys organisaatioon vaikka affiliaatiotietoa ei ole mainittu julkaisussa.
• Organisaatiolla on vastuu tunnistaa julkaisuihin merkityistä affiliaatioista oikeat affiliaatiot.
• Mikäli julkaisu ei sisällä tekijöiden affiliaatiotietoja, kirjoittajan tulee todeta kirjallisesti olevansa palvelussuhteessa tai jatko-opiskelijana organisaatiossa, taikka yhteys organisaatioon tulee todeta henkilöstöjohtajan toimesta tai palvelussuhderekisteristä.

Opiskelijoiden julkaisuja ei oteta huomioon julkaisutiedonkeruussa.

• Myöskään ammatillisessa erikoistumiskoulutuksessa olevien henkilöiden julkaisuja ei kirjata.

Mikäli tutkijan nimi esiintyy ainoastaan acknowledgements -osiossa, julkaisua ei raportoida.

• Julkaisua ei myöskään raportoida, mikäli auki avattu konsortion tai tutkimusryhmän tekijälista on saatavissa ainoastaan varsinaisesta julkaisusta erillisenä liitteenä, jolloin jäsenyyttä ei ilman erillistä liitettä voida todentaa.
• Konsortion tai työryhmän jäseniä ei kirjata varsinaisina tekijöinä myöskään siinä tapauksessa, että artikkelin tekijöiksi erikseen on nostettu joukko henkilötekijöitä ja konsortio tai tutkimusryhmä mukana yhteisötekijänä. Tällöin katsotaan, että TENKin määrittelemä ”merkittävä panos” ja tutkimuseettinen vastuu (ks. TENK Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen) täyttyy vain julkaisuun erikseen merkityillä henkilötekijöillä ja että konsortion tai tutkimusryhmän jäsenyys tällöin on ns. aktiviteetti.  (Ks. Aktiviteettien ja palkintojen tyypit ja roolit; Alakohta 5: Jäsenyys)

Yhteisjulkaisuissa raportoidaan sen kaikki kirjoittajat, mutta julkaisutietojen vertailukelpoisuuden vuoksi yhteisjulkaisut kirjataan opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruissa vain kertaalleen organisaatiota kohden. (Esim. mikäli organisaatiolla x on 3 kirjoittajaa yhdessä julkaisussa ja organisaatiolla y on 1 kirjoittaja samassa julkaisussa, julkaisu kirjataan tiedonkeruissa kertaalleen kumpaakin organisaatiota kohti).

Julkaisulla täytyy aina olla ulkopuolinen julkaisija, eli tekijän itsensä kustantamia omakustanteita tai omilla (tai hankkeen) kotisivuilla julkaistuja dokumentteja ei raportoida.

• Myöskään esimerkiksi yksittäisen kirjaston julkaisuarkiston kautta tekijän (tai hankkeen) itse julkiseksi saattamia julkaisuja ei raportoida, mikäli julkaisemisesta ei ole päättänyt tutkijasta riippumaton ulkopuolinen taho.

Hankkeen itse omasta toiminnastaan julkaisemat dokumentit katsotaan yhteiskunnalliseksi vuorovaikutustyöksi (YVV) ja voidaan kirjata Virta-julkaisutietopalvelun kautta tiedejatutkimus.fi -sivulle opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruun ulkopuolisena julkaisuna.

Esimerkiksi pelkästään harrastus-, järjestö- tai liiketoimintaan liittyviä julkaisuja, jotka eivät perustu tutkimustoimintaan, ei raportoida. Myöskään niitä julkaisuja ei raportoida, joiden taustalla oleva tutkimus ei ole liittynyt henkilön työhön raportoivassa organisaatiossa.

Pelkästään markkinointiviestintään tarkoitettuja julkaisuja ei raportoida.

Kysy asiantuntijalta!

Oppaan ylläpito:

• informaatikko Marja Kokko
• informaatikko Susanna Niemilahti-Könkkölä
• kirjastonhoitaja Tapani Lehtonen

etunimi.sukunimi(at)jamk.fi

Julkaisutiedonkeruuta koskevat asiat: julkaisurekisteri[at]jamki.fi

ORCID -tunniste:

• ORCID -tutkijatunniste on sinulle pysyvä ja uniikki digitaalinen tunniste.
  • Luo itsellesi ORCID -tunniste: Register - ORCID
• Tarvitset tunnistetta mm. seuraavissa tilanteissa:
  • Haluat yhdistää julkaisusi ja asiantuntija/tutkimusaktiviteettisi omassa JUSTUS-palvelun profiilissassi.
  • Haluat asiantuntijaprofiilisi näkyväksi esim. tiedejatutkimus.fi -palvelussa
• Justus -tekijätietoihisi tallennettu ORCID -tunniste pysyy mukana kaikissa Justuksen kautta kirjaamisissasi julkaisuissa että asiantuntija/tutkimusaktiviteeteissasi.
  • Pyydä Justus -pääkäyttäjää tallentamaan ORCIDisi Justuksen tekijätietoihisi: julkaisurekisteri[at]jamki.fi
• Asiantuntija voi halutessaan esittää julkaisujensa lisäksi muita tutkimusaktiviteettejaan tiedejatutkimus.fi -palvelun Tutkijan tiedot -profiilissaan. Tutkijan tiedot -profiilityökalu on tarkoitettu kaikille tutkimuksen parissa työskenteleville asiantuntijoille nimikkeestä riippumatta. Ks. lisää: Tutkijan tiedot - Tutkimustietovaranto - Eduuni-wiki
• ORCID ja MyData -malli: Voit määrittää itse, mitkä tiedot ovat julkisia; Etusivu - Tutkijan tiedot (tiedejatutkimus.fi)

Tutkijan tiedot -työkalu - Tutkimustietovaranto - Eduuni-wiki

• Tutkijan tiedot -työkalun käyttöönottoon
• Tutkijan tiedot -profiilin tietojen valitseminen julkiseen profiiliin
• Profiilin piilottaminen ja poistaminen
• Tiedejatutkimus.fi -palvelussa tutkijan/asiantuntijan tietoja voidaan esittää Tutkijan tiedot -osiossa. Osio auttaa mm. asiantuntijoiden löytämistä ja tietyn tutkimusalan tutkijoiden kartoittamista. Tutkija tiedot osioon kirjaudutaan Suomi.fi ja ORCID -tutkijatunnisteen avulla.

• Tutkijan tiedot -työkalun esittely - Video CSC
  

• Tuisku Tutkija & Tutkijan tiedot -työkalu

Lisätietoja: julkaisurekisteri[at]jamki.fi

Digitaaliset tekijä- ja aineistotunnisteet

ORCID (Open Researcher and Contributor ID) on erityisesti tutkijoille ja akateemisille kirjoittajille tarkoitettu yksilöllinen tunniste, joka yhdistää tekijän hänen julkaisuihinsa, tutkimustietoihinsa ja muuhun akateemiseen tuotantoonsa. ORCIDia käytetään laajasti esimerkiksi tutkimusrahoitushakemuksissa, julkaisuissa ja tiedejulkaisuissa. orcid.org

ISNI (International Standard Name Identifier) on tarkoitettu kaikille luoville tekijöille, kuten kirjailijoille, säveltäjille ja muille taiteilijoille ja kulttuurintuottajille. ISNI yhdistää eri identiteetit yhdeksi tunnisteeksi ja auttaa välttämään sekaannuksia samannimisten tai
aliaksia käyttävien tekijöiden välillä.Tunniste tukee teosten seurantaa ja hallintaa esimerkiksi tieteellisissä ja kulttuurisissa arkistoissa. isni.org

DOI (Digital Object Identifier) on kansainvälinen yksilöllinen ja pysyvä tunniste, joka liitetään digitaalisiin aineistoihin, kuten tieteellisiin artikkeleihin, tutkimusjulkaisuihin, raportteihin tai tutkimusdataan. DOIn tarkoitus on helpottaa digitaalisen sisällön löytämistä,
tunnistamista ja pysyvää linkittämistä. DOIn avulla sisältö säilyy löydettävänä, vaikka sen verkko-osoite muuttuisi. Tunniste viittaa julkaisun metatietoihin, kuten tekijöihin, otsikkoon ja julkaisuvuoteen. www.doi.org

URN (Uniform Resource Name) on digitaalisten sisältöjen pysyvä ja yksilöllinen tunniste, jota käytetään erityisesti kansallisesti hallituissa järjestelmissä. Suomessa URN-tunnisteita hallinnoi Kansalliskirjasto, ja niitä myönnetään esimerkiksi yliopistojen ja tutkimuslai-
tosten julkaisuarkistoihin tallennettaville aineistoille. URN ei ole sidottu verkko-osoitteeseen, vaan se viittaa aineiston sijaintiin rekisteröidyn tunnisteen avulla. kansalliskirjasto.fi › URN-tunnukset

Kysy ORCID -tunnisteesta: julkaisurekisteri[at]jamki.fi

Lähde: https://www.cupore.fi/julkaisut/tieteellisen-tutkimuksen-tekijanoikeuskysymykset/

Määritelmä: 

Avoimilla oppimateriaaleilla tarkoitetaan yleisesti opetukseen ja oppimiseen tarkoitettuja materiaaleja, jotka ovat saatavilla avoimesti. Kansainvälisesti avoimet oppimateriaalit tunnetaan erityisesti lyhenteellä OER. Määrittelyn tekee vaikeaksi kaksi kohtaa 1) opetuksen ja oppimisen materiaalien määrittely ja 2) avoimuuden määrittely.
Ks: Avointen oppimateriaalien määrittely ja määrä - Opetushallituksen palvelukokonaisuus - Eduuni-wiki

Avoimille oppimateriaaleille ei ole OKM:n julkaisutiedonkeruussa omaa julkaisutyyppiä (Justuksessa julkaisun kirjauksen alussa attribuutit). Jos materiaalista suunnitellaan julkaisua, sen on täytettävä jonkun toisen julkaisutyypin kriteerit (Esim. audiovisuaalinen julkaisu [I1] tai ammatillinen kirja [D5]).

Avoimet oppimateriaalit ovat julkaisuja, kun:

• oppimateriaali on julkaistu verkkoalustalla ja materiaali on tarkoitettu laajempaan käyttöön kuin yksittäiselle opintojaksolle

• (Kirjana oppimateriaali voi olla kustannettu oppikirja, ammatillinen käsi- tai opaskirja tai sanakirjoja).

Esimerkkejä oppimateriaaleista, jotka ovat julkaisuja ja jotka täyttävät tiedonkeruunkriteerit (julkaisutyyppi on näissä esimerkeissä I1):

• Podcast: Voiko sosionomi oppia mitään verkkotutkinnossa?, https://talk.turkuamk.fi/talk-podcast/voiko-sosionomi-oppia-mitaan-verkkotutkinnossa/ Kirjauksen perustelu: Julkaisu levittää tutkimukseen perustuvaa tietoa ammattiyhteisön käyttöön, toimitettu lehti, tekijä- ja affiliaatiotiedot näkyvillä
• Podcast: Opiskelumotivaation säätely, https://soundcloud.com/eamk-hanke/opiskelumotivaation-saately Kirjauksen perustelu: Julkaisu levittää tutkimukseen perustuvaa tietoa ammattiyhteisön käyttöön, toimituskunta nimetty hankkeen sivuilla (https://www.eamk.fi/fi/projekti/pedacast/), tekijä- ja affiliaatiotiedot näkyvillä
• Muu multimediajulkaisu: Laaja-alainen osaaminen ja ilmiölähtöiset projektit -kurssi, https://aoe.fi/#/materiaali/23. Kirjauksen perustelu: Julkaisu on laajemmalle yleisölle suunnattu oppimateriaali, avoimesti saatavilla, itsenäinen tuotos, hanke ulkopuolisena tilaajana, toimitettu alusta, tekijä- ja affiliaatiotiedot näkyvillä

Katso lisää: Audiovisuaaliset julkaisut: AV-julkaisut ja tietokoneohjelmat - Julkaisujen ilmoittaminen OKM-tiedonkeruuseen - Info Guides at Jamk University of Applied Sciences

Oppimateriaalit eivät kuulu julkaisutiedonkeruuseen, kun:

• materiaali on tehty pelkästään yksittäisiä kursseja varten
• oppimateriaali on luento- ja webinaaritallenne
• materiaali on opettajan (tekijän) omaehtoisesti internetiin lataama aineisto, jonka julkaisemisesta ei ole päättänyt toimituskunta tai ulkopuolinen tilaaja.
• kun kysymyksessä on ohje- ja opastusvideot (esimerkiksi kirjastotietokannan hakuohje)
• Huom! Kun kysymyksessä on laajempi opetusmateriaali, jonka päätuote kirja, niin silloin teoson julkaisutiedonkeruussa ammatillinen kirja [D5]).

Kysy asiantuntijalta!

Oppaan ylläpito:

• informaatikko Marja Kokko
• informaatikko Susanna Niemilahti-Könkkölä
• kirjastonhoitaja Tapani Lehtonen

etunimi.sukunimi(at)jamk.fi

Julkaisutiedonkeruuta koskevat asiat:
julkaisurekisteri(at)jamk.fi

Miten huomioit tekijänoikeuden julkaistessasi avoimia oppimateriaaleja? | Avoin tiede

Miten oppimisen ja oppimateriaalien avoimuudesta voi meritoitua? | Avoin tiede

Suomalaisia ja kansainvälisiä avoimia oppimateriaaleja

Avoin oppiminen (eng. Open Education):

• on oppimista, joka tapahtuu usein digitaalista teknologiaa hyödyntäen. Tarkoituksena on laajentaa oppimaan pääsyä ja osallistumista kaikille, madaltamalla esteitä ja lisäämällä saavutettavuutta, esteettömyyttä, tarjontaa ja oppijakeskeisyyttä.
• monipuolistaa opetuksen, oppimisen, tiedon luomisen, yhteiskehittämisen ja jakamisen mahdollisuuksia
• yhdistää muodollisen ja vapaamuotoisen oppimisen reittejä.

Avoimilla oppimateriaaleilla (Open Educational Resources):

• tarkoitetaan minkä tahansa muotoisia ja millä tahansa välineellä käytettäviä opetus-, oppi- ja tutkimusmateriaaleja, jotka on:
• vapautettu yleiseen käyttöön (Public Domain) tai
• lisensoitu avoimella lisenssillä, joka antaa muille oikeuden päästä materiaaliin käsiksi maksutta, käyttää ja soveltaa sitä uusissa yhteyksissä, muokata sitä ja jakaa eteenpäin.

Oppimisen avoimuus | Avoin tiede

Määritelmä: 

Avoimilla oppimateriaaleilla tarkoitetaan yleisesti opetukseen ja oppimiseen tarkoitettuja materiaaleja, jotka ovat saatavilla avoimesti. Kansainvälisesti avoimet oppimateriaalit tunnetaan erityisesti lyhenteellä OER. Määrittelyn tekee vaikeaksi kaksi kohtaa 1) opetuksen ja oppimisen materiaalien määrittely ja 2) avoimuuden määrittely.
Ks: Avointen oppimateriaalien määrittely ja määrä - Opetushallituksen palvelukokonaisuus - Eduuni-wiki

Avoimille oppimateriaaleille ei ole OKM:n julkaisutiedonkeruussa omaa julkaisutyyppiä (Justuksessa julkaisun kirjauksen alussa attribuutit). Jos materiaalista suunnitellaan julkaisua, sen on täytettävä jonkun toisen julkaisutyypin kriteerit (Esim. audiovisuaalinen julkaisu [I1] tai ammatillinen kirja [D5]).

Avoimet oppimateriaalit ovat julkaisuja, kun:

• oppimateriaali on julkaistu verkkoalustalla ja materiaali on tarkoitettu laajempaan käyttöön kuin yksittäiselle opintojaksolle

• (Kirjana oppimateriaali voi olla kustannettu oppikirja, ammatillinen käsi- tai opaskirja tai sanakirja).

Esimerkkejä oppimateriaaleista, jotka ovat julkaisuja ja jotka täyttävät tiedonkeruunkriteerit (julkaisutyyppi on näissä esimerkeissä I1):

• Podcast: Voiko sosionomi oppia mitään verkkotutkinnossa?, https://talk.turkuamk.fi/talk-podcast/voiko-sosionomi-oppia-mitaan-verkkotutkinnossa/ Kirjauksen perustelu: Julkaisu levittää tutkimukseen perustuvaa tietoa ammattiyhteisön käyttöön, toimitettu lehti, tekijä- ja affiliaatiotiedot näkyvillä
• Podcast: Opiskelumotivaation säätely, https://soundcloud.com/eamk-hanke/opiskelumotivaation-saately Kirjauksen perustelu: Julkaisu levittää tutkimukseen perustuvaa tietoa ammattiyhteisön käyttöön, toimituskunta nimetty hankkeen sivuilla (https://www.eamk.fi/fi/projekti/pedacast/), tekijä- ja affiliaatiotiedot näkyvillä
• Muu multimediajulkaisu: Laaja-alainen osaaminen ja ilmiölähtöiset projektit -kurssi, https://aoe.fi/#/materiaali/23. Kirjauksen perustelu: Julkaisu on laajemmalle yleisölle suunnattu oppimateriaali, avoimesti saatavilla, itsenäinen tuotos, hanke ulkopuolisena tilaajana, toimitettu alusta, tekijä- ja affiliaatiotiedot näkyvillä

Katso lisää: Audiovisuaaliset julkaisut: AV-julkaisut ja tietokoneohjelmat - Julkaisujen ilmoittaminen OKM-tiedonkeruuseen - Info Guides at Jamk University of Applied Sciences

Oppimateriaalit eivät kuulu julkaisutiedonkeruuseen, kun:

• materiaali on tehty pelkästään yksittäisiä kursseja varten
• oppimateriaali on luento- ja webinaaritallenne
• materiaali on opettajan (tekijän) omaehtoisesti internetiin lataama aineisto, jonka julkaisemisesta ei ole päättänyt toimituskunta tai ulkopuolinen tilaaja
• kun kysymyksessä on ohje- ja opastusvideot (esimerkiksi kirjastotietokannan hakuohje)
• Huom! Kun kysymyksessä on laajempi opetusmateriaali, jonka päätuote kirja, niin silloin teos on julkaisutiedonkeruussa ammatillinen kirja [D5]).

Lisätietoja: julkaisurekisteri[at]jamk.fi

Miten huomioit tekijänoikeuden julkaistessasi avoimia oppimateriaaleja? | Avoin tiede

Avoin oppiminen (eng. Open Education):

• Oppimista, joka tapahtuu usein digitaalista teknologiaa hyödyntäen. Tarkoituksena on laajentaa oppimaan pääsyä ja osallistumista kaikille madaltamalla esteitä ja lisäämällä saavutettavuutta, esteettömyyttä, tarjontaa ja oppijakeskeisyyttä.
• Monipuolistaa opetuksen, oppimisen, tiedon luomisen, yhteiskehittämisen ja jakamisen mahdollisuuksia

• Yhdistää muodollisen ja vapaamuotoisen oppimisen reittejä.

Avoimilla oppimateriaaleilla (Open Educational Resources):

• Tarkoitetaan minkä tahansa muotoisia ja millä tahansa välineellä käytettäviä opetus-, oppi- ja tutkimusmateriaaleja, jotka on
• Vapautettu yleiseen käyttöön (Public Domain) tai
• lisensoitu avoimella lisenssillä, joka antaa muille oikeuden päästä materiaaliin käsiksi maksutta, käyttää ja soveltaa sitä uusissa yhteyksissä, muokata sitä ja jakaa eteenpäin.

Etusivu - Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe.fi)

Oppimisen avoimuus | Avoin tiede

Kysy lisää: julkaisurekisteri[at]jamk.fi

Rinnakkaistallentaminen osana julkaisutiedonkeruuta

Julkaisujen avoimuustieto OKM:n julkaisutiedonkeruussa:

Tausta:

• Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruussa julkaisujen avoimuutta koskevia tietoja on kerätty Virta-julkaisutietopalveluun vuodesta 2011 lähtien. Avoimuutta koskevat määritelmät ovat muuttuneet vaiheittain (vuonna 2016 ja 2020) koska OA-linjaukset muuttuvat.
• Vuodesta 2020 lähtien tiedonkeruussa on aloitettu siirtyminen kohti attribuutti-pohjaista luokittelua, jota ei ole sidottu mihinkään valmiiseen kategorisointiin. Attribuutit on pyritty valitsemaan siten, että niiden pohjalta voidaan generoida mahdollisimman kattavasti sekä nykyiset että tulevat OA-kategoriat. Tätä varten Virtaan ryhdyttiin keräämään mm. julkaisun lisenssiä ja siitä maksettua julkaisumaksua koskevia tietoja.
• Enemmistö tieteellisistä lehdistä sallii artikkeliensa rinnakkaistallentamisen. Tallentamisen ehdot kuitenkin vaihtelevat. Monet kustantajat hyväksyvät vain tekijän oman viimeisen version rinnakkaistallentamisen eivätkä salli lopullisen kustantajan version laittamista avoimeen jakeluun. Osa lehdistä edellyttää myös tietyn pituisen viiveajan eli embargoajan (esim. 6, 12 tai 24 kk) odottamista ennen rinnakkaistallenteen avaamista yleiseen käyttöön.

Julkaisujen avoimuutta koskevat määritelmät:

Julkaisun avoin saatavuus voi toteutua 1) kustantajan version tai 2) rinnakkaistallenteen avoimuuden kautta. Tosin sanoen tallennettava versio voi olla lopullinen, julkaistu artikkeli tai käsikirjoitus, joka on käynyt läpi vertaisarvioinnin.

Julkaisun avoin saatavuus voi toteutua kustantajan version tai rinnakkaistallenteen avoimuuden kautta.

Useat rahoittajat edellyttävät, että vertaisarvioidut julkaisut rinnakkaistallennetaan julkaisuarkistoon, joka takaa julkaisun pitkäaikaisen säilytyksen ja ilmaisen avoimen saatavuuden. Jamkin tutkimusjulkaisut rinnakkaistallennetaan Theseus.fi-palveluun.

• Julkaisuarkisto voi olla organisaation oma julkaisuarkisto (institutional repository) tai tieteenalakohtainen julkaisuarkisto. 

Rinnakkaistallennusversioita kuvaavat peruskäsitteet:

Julkaisun rinnakkaistallentaminen tarkoittaa, että:

• Julkaisun rinnakkaistallenteen version avoin saatavuus tarkoittaa, että julkaisun rinnakkaistallenne on pysyvästi saatavilla organisaatio- tai tieteenalakohtaisessa julkaisuarkistossa joko välittömästi tai kustantajan määrittämän embargo-ajan jälkeen.
• HUOM! Rinnakkaistallentaminen on aina maksutonta.

Embargo eli julkaisuviive -aika:

Kustantaja on voinut asettaa rinnakkaistallennettaville artikkeleille embargon eli julkaisuviiveen.

• Julkaisuviive tarkoittaa käytännössä sitä, että artikkelin rinnakkaistallennettu versio voidaan avata vasta tämän viiveajan jälkeen. Embargo-ajat ovat kustantajasta riippuen 6–24 kuukautta.
• Jos artikkelille ei ole asetettu embargo-aikaa, artikkelin rinnakkaistallennetaversio on saatavilla julkaisuarkistosta heti sen tallentamisen jälkeen.

Huomioitavaa julkaisun rinnakkaistallentamisessa:

Konferenssiesitelmät:

• Selvitä vertaisarvioimattomien konferenssiesitelmän rinnakkaistallentamismahdollisuus konferenssin järjestäjältä.

Lisätietoa julkaisujen avoimuudesta ja rinnakkaistallentamisesta 

Avoimen julkaisemisen terminologiaa (Aalto yliopisto)

Kysy lisää asiantuntijalta!

Oppaan ylläpito:

• informaatikko Marja Kokko
• informaatikko Susanna Niemilahti-Könkkölä
• kirjastonhoitaja Tapani Lehtonen

etunimi.sukunimi(at)jamk.fi

Julkaisutiedonkeruuta koskevat asiat: julkaisurekisteri[at]jamk.fi

Tarkastele julkaisukanavien avoimuustietoja ennen kuin teet päätöksen julkaisukanavan valinnastasi:

• JUFO-portaali; rajaa julkaisukanavanhakua avoimuustietojen perusteella

• Directory of Open Access Journals – DOAJ

• Open policy finder; tarkasta palveluun rekisteröityjen lehtien ja kustantajien avoimen saatavuuden politiikkaa

Julkaisun avoin saatavuus tarkoittaa seuraavien ehtojen täyttymistä:

1. Julkaisu on internetin kautta kokonaisuudessaan ilmaiseksi ja esteettömästi luettavissa, tulostettavissa ja kopioitavissa vähintään ei-kaupalliseen käyttöön.
2. Julkaisu on vapaasti saatavilla pysyvästi sellaisessa joko kustantajan tai tutkimusorganisaatioiden tarjoamassa palvelussa, joka mahdollistaa julkaisujen kuvailutietojen haravoinnin ja sisällön indeksoinnin muihin hakupalveluihin sekä tukee julkaisuihin viittaamista ja linkittämistä pysyviin tunnisteisiin (DOI, URN, Handle) pohjautuvilla verkko-osoitteilla.
3. Julkaisun vapaasti saatavilla oleva versio on julkaisusopimuksesta tai kustantajan politiikasta riippuen joko tekijän viimeinen oma rinnakkaistallennettu versio tai kustantajan palvelussa ilmestynyt lopullinen versio. Jos kyseessä on vertaisarvioitu julkaisu, myös vapaasti saatavilla olevan version pitää olla vertaisarvioitu.
4. Huomaa esim.: Tiedonkeruuseen on lisätty myös mahdollisuus ilmoittaa tieto julkaisun avoimen PrePrint-version saatavuudesta organisaatio- tai tieteenalakohtaisessa julkaisuarkistossa, mutta avoimen PrePrint-version ei katsota tarkoittavan tiedonkeruun määritelmän mukaisesti avointa julkaisua.

Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämät Journal.fi- ja Edition.fi-alustat kokoavat yhteen laajan joukon tieteellisten seurojen julkaisemia tiedelehtiä ja tieteellisiä kirjoja.

Journal.fi:ssä julkaistaan yli 150 kotimaista tiedelehteä välittömästi avoimena (tieto syyskuu 2025).

Edition.fi:ssä 26 suomalaista kustantajaa julkaisee tieteellisiä kirjoja avoimesti saataville, ja alustalla on luettavissa jo satoja teoksia (tieto syyskuu 2025).

Kirjaston asiantuntijat selvittävät kanssasi, miten avointa julkaisutoimintaa voidaan edistää.

Lisätietoja: julkaisurekisteri[at]jamk.fi

Preprint-versio ennen varsinaista julkaisemista:

Preprint-versio tarkoittaa sitä, että:

• Tutkimusartikkeli on julkaistu ennen kuin se on vertaisarvioitu tai että käsikirjoitus on hyväksytty mihinkään lehteen.
• Preprintit ovat nopeasti kasvava avoimen julkaisemisen muoto (ilmiö vahvistui erityisesti COVID-19-pandemian aikana).

Tiedonkeruuseen on lisätty mahdollisuus ilmoittaa tieto julkaisun avoimen preprint-version saatavuudesta organisaatio- tai tieteenalakohtaisessa julkaisuarkistossa, mutta avoimen preprint-version ei katsota tarkoittavan tiedonkeruun määritelmän mukaisesti avointa julkaisua.

Miksi preprinttejä julkaistaan:

• Preprintien julkaiseminen avoimesti on maksutonta (vrt. tutkimusartikkelin julkaiseminen open access -lehdessä voi merkitä sitä, että tekijä joutuu maksamaan nk. julkaisumaksun (ks. julkaisumaksuista esim. APC-maksumuurit tulivat, nyt etsitään tietä ulos – katsaus avoimen julkaisemisen nykytilanteeseen – Think Open (helsinki.fi)
• Preprintillä tekijä tavoittelee näkyvyyttä ja palautetta ennen varsinaista vertaisarvioidun artikkelin julkaisemista (käsikirjoituksen laadun parantaminen). Preprintit eivät ole maksumuurin takana, joten saavuttavat laajan lukijakunnan.
• Tutkija saa tutkimuksensa omiin nimiinsä ja siihen voi viitata, vaikka itse artikkelia ei ole vielä julkaistu. Useat preprint-alustat tarjoavat käsikirjoituksille pysyvän tunnisteen (DOI). 

Eri instituutioiden julkaisuarkistojen lisäksi ovat yleistyneet niin sanotut preprint-arkistot:

• Sisältävät useimmiten vertaisarvioimattomia tekstejä (preprint).
• Muun muassa luonnontieteissä käytetään ei-kaupallisia arkistoja, kuten muun muassa matematiikan, tietojenkäsittelytieteen, fysiikan ja tähtitieteen keskeiseksi julkaisuarkistoksi noussut arXiv sekä lääketieteen ja biotieteiden julkaisuarkisto PubMed Central.

Lisätietoja: julkaisurekisteri[at]jamk.fi

Julkaisun avoimella saatavuudella on merkitystä!

• Tutkittua tietoa pääsevät käyttämään asiantuntijaryhmät, joilla ei ole pääsyä kustantajien maksullisiin julkaisukanaviin.
• Tutkimuksesta kiinnostunut yleisö pääsee tutustumaan tutkittuun tietoon.

Jamkin rinnakkaistallennuslinjaus perustuu toimitusjohtajan päätökseen:

• "Toimitusjohtajan päätöksen (id 365250) mukaisesti kaikki Jamkin henkilökunnan tieteelliset julkaisut rinnakkaistallennetaan ammattikorkeakoulujen yhteiseen julkaisuarkistoon eli Theseukseen ellei kustantaja sitä erikseen kiellä. Myös julkaisut, jotka on julkaistu avoimissa Open Access -kanavissa rinnakkaistallennetaan".

Lisätietoja: julkaisurekisteri[at]jamk.fi

Preprintit, rinnakkaistallentaminen ja laadunvarmistus:
https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi/2-2024/preprintit-rinnakkaistallentaminen-ja-laadunvarmistus/

Mitä ovat julkaisuarkistot ja mihin niitä tarvitaan?

Suomalaisia julkaisuarkistoja: Julkaisuarkistopalvelut 

• Julkaisuarkistoja tarvitaan sekä opinnäytetöiden että julkaisujen pitkäaikaissäilyttämiseen/tallentamiseen.
• Rinnakkaistallentaminen on keskeinen väylä avoimeen julkaisemiseen. Julkaisun rinnakkaistallennuksella tarkoitetaan julkaisun tai sen käsikirjoitusversion tallentamista joko tieteenalakohtaiseen julkaisuarkistoon tai organisaation omaan julkaisuarkistoon.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kannustaa tutkimusorganisaatioita avoimeen julkaisemiseen:

• Kannustin kohdistuu tieteellisiin, ammatillisiin ja yleistajuisiin julkaisuihin (0,2 kerroin julkaisun avoimuudesta).
• Rinnakkaistallennus mahdollistaa avoimen julkaisemisen ilman erillisiä kirjoittajamaksuja (article processing charge, APC fee).

Jyväskylän ammattikorkeakoulun rinnakkaistallentamista koskeva linjaus

Jyväskylän ammattikorkeakoulu edellyttää, että jamkilaisten tekemien tieteellisten julkaisujen (julkaisutiedonkeruun julkaisutyypit A-B) rinnakkaistallentamista (toimitusjohtajan päätös id 365250). Poikkeuksen tästä linjauksesta muodostavat julkaisut, jossa kustantajan tai muiden tekijöiden oikeudet estävät rinnakkaistallenteen tekemisen.

• Myös avoimesti saatavilla olevat tieteelliset julkaisut tallennetaan (pitkäaikaissäilytys).

Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisut rinnakkaistallennetaan Theseus -palveluun: 

• Jos yhteisjulkaisun rinnakkaistallennettavaksi tarkoitettu versio on jo tallennettu toisen organisaation julkaisuarkistoon, niin Jamkin julkaisutieodnkeruuseen voidaan kirjata tämä rinnakkaistallenne. 

Lisätietoja: julkaisurekisteri(at)jamk.fi

Avointa julkaisemista koskevat FinnElib sopimukset:

• FinELibin neuvottelemiin tiedelehtisopimuksiin sisältyy open access -etuja, joilla vastaava kirjoittaja voi julkaista artikkelinsa avoimena joko ilman kirjoittajamaksua (APC-maksu, article prosessing charge) tai alennetulla kirjoittajamaksulla.

• Avoin julkaiseminen: https://finelib.fi/avoin-julkaiseminen-vuodenvaihteen-jalkeen/

• Lue lisää avoimesta julkaisemisesta

• Jamk ja julkaisumaksusopimukset: Kirjoittajamaksut (APC) ja niiden alennukset - Jamkin julkaisijan opas - ohjeita kirjoittajille - Info Guides at Jamk University of Applied Sciences

Muista täyttää Justus-tallennuspalvelussa julkaisumaksua koskeva tieto:

• Tällä tarkoitetaan: Organisaation julkaisun avoimesta saatavuudesta kustantajalle maksaman maksun suuruus euroina. Ainoastaan oman organisaation maksamat kustannukset ilmoitetaan. Syötetty arvo voi olla kokonaisuluku tai desimaaliluku kahden desimaalin tarkkuudella. Pakollinen tieto mikäli julkaisumaksuvuosi-kenttä on täytetty.

Vaihtoehdot julkaisun avoimeksi saattamiseen

• Rinnakkaistallentaminen (green OA) sekä artikkelin avoin julkaiseminen kirjoittajamaksullisessa OA- tai hybridilehdessä (gold tai hybridi OA).
• Maksumuurin takana ilmestyneestä artikkelista on mahdollista tehdä rinnakkaistallenne esimerkiksi Theseus -palveluun. Kirjaston asiantuntijat tekevät rinnakkaistallenteen kirjoittajien puolesta.
• Rinnakkaistallentaminen on kirjoittaajlle maksuton.
• Täysin avoimessa OA-lehdessä tai hybridilehdessä julkaiseminen on useimmiten maksullista, mutta Jamkin vastuukirjoittajilla on mahdollisuus käyttää hyväkseen FinnElib -sopimuksia.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus

Avoimuutta kannustavan julkaisutoiminnan tavoitteet ovat:

• Edistämme julkaisujen välitöntä avoimuutta ja pitkäaikais-saatavuutta taloudellisesti kestävällä tavalla
• Mahdollistamme erilaisten avointen julkaisukanavien ja -muotojen hyödyntämisen sekä monikielisen julkaisemisen
• Huomioimme julkaisujen laatua, avoimuutta ja monimuotoisuutta edistävän työn arvioinnissa ja meritoitumisessa.

Peruskäsitteitä:

Avoimen tieteen termistö

Embargo:

• Kustantajan määrittelemä viive- / karanteeniaika, jonka aikana aineistoa ei saa julkaista vapaasti verkossa.
• Embargo-aika alkaa joko elektronisen version tai painetun version ilmestymispäivästä riippuen siitä, kumpi tapahtuu aiemmin.
• Embargoaika on yleensä 6-36 kk.
• Artikkeli voidaan tallentaa Theseukseen välittömästi, mutta se tulee julkiseksi vasta embargoajan päättymisen jälkeen.

APC (article processing charge):

• Kirjoittajamaksu / käsittelymaksu /  julkaisumaksu, joka peritään kirjoittajalta (organisaatiolta), kun hän julkaisee artikkelin avoimessa lehdessä tai hybridilehdessä.
• Jamkia koskevat sopimukset

Institutional repository:

• Korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen avoin julkaisuarkisto, esim:
  • Theseus (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n tarjoama verkkopalvelu).
  • JYX (Jyväskylän yliopistossa tuotettujen julkaisujen ja muiden aineistojen open access -arkisto)

Publisher’s version:

• Kustantajan lopullinen, editoitu versio = artikkeli sellaisena kuin se näyttäytyy julkaisussa, lopullinen taitettu versio.
• Huom! Kustantajan lopullista versiota saa harvoin käyttää rinnakkaistallentamiseen julkaisuarkistoon.

Final draft = Author’s Accepted Manuscript (AAM) = post-print =  post-review:

• Vertaisarvioitu viimeinen käsikirjoitusversio (kirjoittaja(t) korjaa samaansa palautteen perusteella käsikirjoituksensa ja tämän jälkeen hän lähettää sen takaisin kustantajalle).
• Useimmat kustantajat sallivat final draftin tallentamisen joko embargon kanssa tai ilman.

Pre-print:

• Käsikirjoitusversio, jota ei ole kirjoittajan käsikirjoitusversio, ei vielä vertaisarvioitu. 
• Artikkelin käsikirjoitusversiot eivät kuulu Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruuseen.