Siirry pääsisältöön
Näyttää siltä, että selaimesi on Internet Explorer 11 tai vanhempi. Selainta ei tueta, joten käytä muuta selainta.

Avoin tiede ja tutkimus

Avoin tiede ja aineistonhallinta tutuksi

Aineistonhallintasuunnitelman osa-alueet

Aineistonhallintasuunnitelma rakentuu kuudesta osa-alueesta. Tältä sivulta löydät ohjeita ja vinkkejä, mitä suunnitelmassa tulee miettiä ja ratkaista. HUOM. Vastaavat ohjeet löydät DMP Tuuli-ohjelmasta suoraan, kun otat JAMKin pohjat käyttöön.

1. Aineiston yleiskuvaus: mitä aineistoa, miten se kerätään, miten laatu varmistetaan?

  • Tunnista aineistosi! Kuvaile selkeästi itse keräämäsi/tuottamasi aineisto sekä mahdollinen uudelleen käytettävä, olemassa oleva aineisto esim. taulukkomuodossa tai luettelona: aineiston tyyppi, lähde, tiedostomuoto, sensitiivisyys, koko (jos poikkeuksellisen suuri aineisto)
  • Voitko hyödyntää valmiita aineistoja, esim. eri data-arkistoista, yhteistyökumppaneilta tai muista projekteista JAMKin sisältä?
  • Tarvitsetko luvan aineiston käyttöön tai keräämiseen (aineiston lisenssit, tutkimuslupa JAMKissa)
  • Mitkä keruumenetelmät sopivat aineistotyypillesi, mikä on tietoaineistosi tiedostomuoto (hankkeen aikana ja arkistointivaiheessa) ja mahdolliset tarvittavat ohjelmat. Varsinen analysointi ja menetelmät kuvataan tutkimussuunnitelmassa.
  • Miten aineiston yhtenäisyys ja laatu varmistetaan, jotta se pysyy virheettömänä: alkuperäisen sisällön säilyminen aineiston muokkauksen tai teknisen käsittelyn vuoksi, esim. kyselyaineistodatan tallentaminen ennen muokkausta ja analysointia.

2. Eettiset periaatteet ja lainsäädäntö

3. Dokumentointi ja metatiedot: dokumentoi keruu, sisältö ja käsittely jatkokäyttöä varten

  • Kuvailun tarkoitus on mahdollistaa, että muut käyttäjät (ihmiset tai tietokoneet)  voivat löytää ja jatkokäyttää aineistoasi sekä viitata siihen. Ilman kuvailutietoja aineiston jatkokäyttö on mahdotonta.
  • Kuvailun voi tehdä erillisenä tekstitiedostona, joka tallennetaan yhdessä aineiston kanssa. Kvantitatiivisen aineiston muuttujien selitteet tallennetaan usein osaksi aineistoa. Laajoissa aineistoissa voi hyödyntää metadataformaattia.
  • Kuvaa, miten aineistoa on kerätty, käsitelty ja tulkittu (mm. keräytapa, muuttujien nimet, koodit, tiedostojen nimeäminen, versionhallinta ja rakenne) → hyvä ohjeistus aineiston kuvailuun ja metadataan Tietoarkistosta
  • Kerro, jos käytät aineiston kuvailussa esim. Qvain-työkalua (mm. IDAan tallennettujen aineistojen julkaisuun)
  • Mitä tiedostoformaatteja ja ohjelmistoja käytetään (Tietoarkisto)

4. Tallentaminen ja varmuuskopiointi tutkimushankkeen aikana

  • Kerro, minne aineisto tallennetaan ja miten se varmuuskopioidaan hankkeen aikana.
  • Määrittele roolit ja vastuut, huomioi vastuunjako myös hankepartnerien kanssa.
  • Miten huolehditaan tietoturvasta ja pääsystä arkaluonteiseen aineistoon.
  • Älä käytä ulkoisia kovalevyjä tai muistitikkuja pääasiallisena säilytysratkaisuna.
  • HUOM. käytetään lähtökohtaisesti JAMKin tai hankepartnerin tarjoamia palveluita - tutustu JAMKin ohjeisiin aineiston säilytykseen ja käsittelyyn tutkimuksen aikana.

5. Elinkaari – mitä aineistolle tapahtuu hankkeen päätyttyä? Miksi aineisto ei olisi avoimesti saatavilla?

  • Kuvaile! Projektien osalta vie aineistoa kuvailevat metatiedot ainakin Reportroniciin projektisi tietoihin Aineistot-välilehdelle. Jos mahdollista, julkaise aineiston kuvailutiedot kuvailemalla se Qvain-työkalulla (voidaan tehdä myös aineiston mahdollisen julkaisun yhteydessä). Aineiston kuvailutietojen julkaisu edistää avoimuutta tutkimustyöstä ja meriitti myös tekijälle.
  • Päätä aineiton lopullinen tallennuspaikka tai hävittäminen! Arkistoinnissa ja avaamisessa on erilaisia avoimuuden asteita. Aineisto voidaan vain arkistoida (pääsy tekijöillä) tai se voidaan arkistoida ja julkaista uudelleenkäyttöä varten (vapaasti tai rajoitetusti).
  • Kuinka pitkäksi aikaa aineisto arkistoidaan, julkaistaanko aineisto kokonaan vai osittain, miksi (tai miksi ei) ja minkä arkiston kautta?
    • JAMK suosittelee CSC:n IDA-palvelua aineiston säilytykseen, jossa tallentaja päättää kenellä on pääsy aineistoon. IDAn kautta voit halutessasi myös julkaista aineiston Etsin-palveluun, kun tallennuksen jälkeen kuvailet aineiston Qvain-työkalulla. Myös Tietoarkistolle tai jollekin kansainväliselle arkistolle voi tarjota omaa aineistoaan.
       
  • Aineisto tallennetaan JAMKin Tweb-asianhallintaan (ELMO-intra) vain, jos sitä ei perustellusta syystä voi tallentaa muihin tutkimusdatan tallennuspalveluihin.
  • Jos aineistoa ei arkistoida, kuvaa miten se suunnitelmallisesti hävitetään (Tietoarkiston ohje) – ei tallenneta vain tutkijan omalle koneelle!
  • TKI-hankkeiden lopputuloksina syntyneet julkaisut tallennetaan Theseuksen julkaisuarkistoon, eikä niitä tarvitse tallentaa Twebiin. Ohjeet rinnakkaistallentamiseen JAMKissa.
  • Tarvittaessa päivitä lopuksi aineistonhallintasuunnitelma niin, että se kuvaa miten aineistonhallinta toteutui kokonaisuudessaan. Osa rahoittajista vaatii päivitettyä suunnitelmaa.

6. Aineistonhallinnan vastuut ja resurssit

  • Vastuuhenkilöt, tarvittavat resurssit ja mahdollinen ulkopuolinen asiantuntija-apu.
  • Kuka vastaa tallennusratkaisujen valinnasta, aineistojen käsittelystä ja jakamisesta tutkimuksen osapuolille, kuka varmistaa että aineisto lopuksi tallennetaan tai hävitetään asianmukaisesti?
  • Olethan varannut aikaa aineiston käsittelylle hanke-/tutkimussuunnitelmassasi. Mm. aineistojen avaaminen on osa tulosten jakamista.

Saavutettavuusseloste