Avoin tiede ja tutkimus

Tutkimusaineisto ja sen käsittelyn periaatteet

TKI-tutkimusaineistojen käsittely

JAMKissa noudatetaan TKI-projektien tutkimusdatan ja -aineistojen eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä. JAMK noudattaa avoimen tieteen periaatteita ja edellyttää asettamaan TKI-projektin tutkimusaineistot ja tutkimusmenetelmät avoimesti saataville huomioiden toimintaympäristön ja tutkimusetiikan:

• Tutkimusaineistojen jatkokäyttöä ei rajoiteta tarpeettomasti.
• Tutkimusaineistot tallennetaan tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten edellyttämällä tavalla.
• Tiedon keruu ja tallentaminen tapahtuu suunnitelmallisesti.
• Jokaisessa tutkimusprojektissa ja tutkimuksellista aineistoa sisältävässä hankkeessa laaditaan aineistonhallintasuunnitelma.
• Tietoaineistojen arkistoinnissa hyödynnetään jo olemassaolevia, valtakunnallisia palveluinfrastruktuureita.

(Toimitusjohtajan päätös Avoin tiede ja tutkimus Jyväskylän ammattikorkeakoulussa 8.9.2016)
 

Mitä on tutkimusaineisto?

Data ja metatiedot muodostavat tutkimusaineiston. Huomaa, että tällaista aineistoa voi syntyä muissakin kuin varsinaisissa tutkimusprojekteissa.

Tyypillisiä aineistoja ovat

• kysely- ja haastatteluaineistot
• erilaiset mittaus- ja havainnointiaineistot
• video-, kuva-, ääni- ja tekstiaineistot

Tutkimuksessa tuotettu vai tutkimuksessa käytetty aineisto?

• tutkimusta varten kerättävä aineisto (esim. kyselylomake, näytteet)
• tutkimuksen tuloksena syntyvä aineisto (analyysi kyselystä tai näytteistä)
• aiemmin kerätty aineisto (esim. Tilastokeskuksen tilastot, opiskelijoilta kerätty palaute)
  → Aineistonhallinta koskee näitä kaikkia

Aineistonhallinnan opas (Ammattikorkeakoulujen Avoin tiede ja tutkimus (ATT) –hanke: Datanhallinnan opas) määrittelee tutkimusaineiston seuraavasti:

"Tutkimusaineistoilla tarkoitetaan niitä resursseja, joita tutkija tuottaa tai joita hän käyttää tutkimusprosessin aikana. Tutkimusaineistot voivat olla aineellisia tai aineettomia. Jotta aineisto olisi tutkimukseen kelpaavaa, siihen täytyy liittyä tietoja ainakin sen alkuperästä. Esimerkiksi datan liitteeksi tarvitaan kuvailevaa ja teknistä tietoa siitä mitä informaatiota se sisältää. Siksi tutkimusdataan liittyy paljon tietoa siitä, miten se on rakenteistettu ja koodattu, miten se on syntynyt ja miten sitä on käsitelty. Nämä tiedot on aina syytä tallentaa esimerkiksi metatietoihin, koodikirjoihin ja/tai muuhun dokumentaatioon. Yhdessä datan kanssa tästä kokonaisuudesta muodostuu tutkimusaineisto.”

Aineiston kuvailu ja avaaminen on meriitti

JAMKissa tutkimuksen päätyttyä aineisto voidaan

• suunnitellusti hävittää,
• tallentaa säilytyspalveluun (yleensä maksuton IDA) tutkimuksen tekijän/projektiryhmän käyttöön ja halutessa julkaista ainakin aineiston kuvailutiedot (työkaluna helppokäyttöinen Qvain) ja mahdollisesti myös avata aineisto rajatusti tai rajoittamatta (AVAA, Tietoarkisto)
• tallentaa JAMKin asianhallintajärjestelmään projektin asialle (vain, jos säilytyspalvelun käyttö ei ole mahdollista)

Lisätietoja aineiston tallennusvaihtoehdoista ja hävittämisestä JAMKissa löydät täältä.

Arkistoitava, avattava aineisto voidaan anonymisoida, jotta alkuperäisen aineiston mahdollinen tunnistettavuus ei olisi este aineiston avaamiselle jatkokäyttöön. Sen sijaan pseudonymisoitu aineisto on henkilötietoa, joten sitä ei voi avata jatkokäyttöön. Jatkokäyttö voi silti olla mahdollista luvanvaraisesti.

Kaikesta aineistosta tulisi tallentaa vähintään aineistoa kuvailevat metatiedot avoimuuden vuoksi. Myös pelkkien kuvailutietojen tallentaminen on aineiston tekijälle meriitti.  Metatiedot tulisi viedä vähintään projektinhallintajärjestelmä Reportroniciin projektin Aineistot-välilehdelle (jos aineisto liittyy hankkeeseen). Toinen, erinomainen vaihtoehto on käyttää valtakunnallista, maksutonta Qvain-työkalua. Aineiston kuvailutiedoista selviää aineiston sisältö, tekijät, uudelleen käytettävyys ja tallennustapa.

Aineiston avoimuudella on monta merkitystä ja etua:

• säästää tutkimuksen tekijöiltä resursseja, työtä ei tarvitse tehdä uudelleen
• tukee tutkimuksen innovatiivisuutta ja verkostoitumista
• lisää tutkimuksen tekijän ja organisaatioiden tunnettavuutta
• arkistoitu aineisto saa enemmän viittauksia
• voidaan hyödyntää opetuksessa ja opiskelussa
• arvokas aineisto ei häviä tekijän siirtyessä muihin tehtäviin tai jatkaessa myöhemmin samaa tutkimusta

(Lähde: Aineistonhallinnan käsikirja, Tietoarkisto)

→ Apua tunnisteellisuuteen ja anonymisointiin Tietoarkiston aineistonhallinnan käsikirjasta