Tiedonlähteet tuovat aiheeseen aina jotain olennaista, joten lähdemerkintöjen on oltava täsmällisiä. Niiden avulla on oltava kenen tahansa mahdollista löytää käyttämäsi lähteet.
Kun teet tiedonhakua ja löydät työhösi sopivia lähteitä, toimi järjestelmällisesti. Ota lähteiden tiedot heti muistiin ja opettele merkitsemään ne Jamkin raportointiohjeen mukaisesti jo alussa. Näin säästät itsesi ylimääräiseltä vaivalta työsi viimeistelyvaiheessa.
Tekstin sisällä viittaat lähteeseen suppealla tekstiviitteellä. Tekstiviitteen avulla lähteen tarkemmat tiedot löytyvät lähdeluettelosta. Tekstiviitteen perusrakenne on henkilötekijän sukunimi + julkaisuvuosi + sivu(t). Opettele tekstiviitteiden käyttö raportointiohjeiden avulla.
Lähdeluettelossa mainitaan jokainen tekstissä esiintynyt lähde. Lähdemerkinnän perusrakenne vastaa kysymyksiin KUKA? MITÄ? MILLOIN? MISSÄ? Opettele merkitsemään lähteet lähdeluetteloon raportointiohjeen avulla.
Löytämiesi lähteiden tietoja voi hallita ja kerätä monella tavalla. Tärkeintä on, että se tehdään systemaattisesti. Esimerkiksi Janetissa voit käyttää keräämiseen Suosikit toimintoa. Monissa kirjaston lisensoimissa tietokannoissa on myös käytössä viitteiden keräys- ja järjestysmahdollisuus. Lisäksi lähdeviitteitä voi hallita viitteidenhallintaohjelmien avulla. Niillä voi esimerkiksi hallita viitteitä useista eri tietokannoista, lisätä viitteisiin omia muistiinpanoja sekä luoda lähdeluettelon automaattisesti monen eri mallin mukaisesti. Alla on linkkejä pariin vapaasti verkossa saatavilla olevaan viitteidenhallintaohjelmaan:
Arviointi kuuluu jokaiseen vaiheeseen. Siksi tämä kuvio muistuttaa arvioinnista eri tilanteissa.
Sitaattioikeus sallii (tekijänoikeuslaki) kuvan käyttämisen ei-kaupallisessa tieteellisessä esityksessä tai taidearvostelussa. Kuvan pitää olla julkaistu, ja kaikki tekijät on mainittava.
Ota avuksesi ImagOA-opas ja Creative Commons eli CC-lisensoidut kuvat