Viittaa hyviin lähteisiin, jolloin rikastat tekstiäsi laadukkaasti. Tuo sisältöä alan keskusteluun ja siten jatkojalosta aiheiden äärellä tapahtuvaa innovointia. Jaa tutkittua tietoa verkostollesi.
Tutkimustyössä syntyvää uutta tietoa jaetaan julkaisemalla artikkeleita, konferenssipapereita, raportteja tai esimerkiksi opinnäytteitä, joita tässä oppaassa pääasiassa käsitellään. Tiedeyhteisö keskustelee tutkimusaiheista ja tutkimusten tuloksista sekä suullisesti erilaisissa seminaareissa että julkaisujen välityksellä. Keskustelua käydään sekä kansallisilla että kansainvälisillä foorumeilla, yhä enemmän myös sosiaalisessa mediassa. Julkaiseminen on osa tieteellistä vuorovaikutusta.
Myös julkaisuissa, esimerkiksi opinnäytetyössä, itsessään käydään tieteellistä vuoropuhelua, kun vertaillaan kirjallisuudessa esiintyviä näkemyksiä ja tutkimustuloksia omassa tekstissä.
Opinnäytetyön ohjeet opastavat opinnäytetyön kirjoittamiseen ja julkaisemiseen. Valtaosa JAMKin opinnäytetöistä julkaistaan ammattikorkeakoulujen Theseus-verkkokirjastossa.
Tavallisimipia julkaisukanavia ovat
Valitse julkaisukanava kohderyhmäsi mukaan. Tieteellinen artikkeli kannattaa julkaista tieteellisessä lehdessä, alan ammattilaisille suunnattu artikkeli ammattilehdessä. Yleistajuisessa aikakaus- tai sanomalehdessä asiantuntija on useimmiten haastateltavana, ei jutun kirjoittajana.
Myös konferenssi voi olla tieteellinen tai ammatillinen. Konferenssijulkaisu on kokoomateos seminaariesityksistä, se voi sisältää joko esitysten pohjalta tehdyt kokonaiset artikkelit tai vain tiivistelmät. Joskus konferenssiartikkelit julkaistaan tieteellisen lehden erikoisnumerona.
Suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitoisten käyttämiä julkaisukanavia voi selata Tiedejatutkimus.fi-palvelussa. Julkaisujen lisäksi palvelusta löytyy laajasti tietoa suomalaisesta tutkimuksesta, esimerkiksi tutkimushankkeista ja organisaatioiden tutkimusinfrastruktuureista,
Tutkijoilla on verkossa omia yhteisöjään, joissa jaetaan artikkeleita ja verkostoidutaan kollegoihin ympäri maailmaa. Tunnettuja yhteisöalustoja ovat esimerkiksi ResearchGate ja Academia.edu. Myös viitteidenhallintasovelluksestaan tuttu Mendeley mahdollistaa tiedon jakamisen ja yhteistoiminnan. Laajasti tutkijoidenkin käytössä on myös asiantuntijoiden yhteisöpalvelu LinkedIn.
Arviointi kuuluu jokaiseen vaiheeseen. Siksi tämä kuvio muistuttaa arvioinnista eri tilanteissa.
0= kanavat, jotka eivät (vielä) täytä tason 1 kriteereitä,
1 = perustaso,
2 = johtava taso ja
3 = korkein taso.
Luokitus sisältää lehtiä, kirjasarjoja, konferensseja ja kirjakustantajia. Luokitteluperusteet ovat saatavilla Julkaisufoorumin sivuilla.
Tieteellisten julkaisujen tietoja voi hakea JUFO-portaalista.