Väärää tietoa jaetaan ilman tahallista haitan tai vahingon tavoittelua.
Väärä tieto on tuotettu (tai sitä jaetaan) tietoisena sen tuottamasta haitasta tai vahingosta.
Oikeaa tietoa jaetaan tietoista haittaa tai vahinkoa aiheuttaen (esimerkiksi henkilötietojen vuotaminen julkisuuteen).
Tekoälyn ja koneoppimisen avulla alkuperäisestä kuva- ja/tai äänimateriaalista muokataan videoita/äänitallenteita, joita voi helposti erehtyä luulemaan aidoiksi.
Avointen lehtien suosion kasvaessa on markkinoille ilmestynyt myös epäilyttäviä, jopa vilpillisiä julkaisijoita, joiden tavoitteena on lähinnä artikkelien julkaisumaksujen kerääminen tutkijoilta. Näitä julkaisijoita on alettu kutsua ’saalistajiksi’ (predators).
Poliittisesti motivoitunut suunnitelmallinen toiminta, jolla pyritään saavuttamaan omat tavoitteet erilaisia, toisiaan täydentäviä keinoja käyttäen ja kohteen heikkouksia hyödyntäen (Tepa-termipankki).
Vaikutetaan järjestelmällisesti yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä kautta yhteiskunnan toimintakykyyn (Valtioneuvosto). On yksi osa hybridivaikuttamista.
Tekoälytyökalujen esim. ChatGPT:n käyttö edellyttää käyttäjän rekisteröitymistä, mikä mahdollistaa tietojen keräämisen. Tämä on yksityisyyden suojaan liittyvä ongelma. Tekoälytyökalut voivat vaatia antamaan puhelinnumeron tai muita henkilökohtaisia tietoja.
Verkossa tulisi olla tarkkana siitä, mitä tietoja jakaa tiliä luodessaan. Tutustu huolellisesti ohjelman tietosuojakäytäntöön ja käyttöehtoihin. Muista, että työkaluja käyttäessäsi keskustelusi tyypillisesti tallennetaan automaattisesti ja että niitä käytetään työkalun tarkoituksiin.
Tekoälyllä tarkoitetaan koneen kykyä käyttää perinteisesti ihmisen älyyn liitettyjä taitoja, kuten päättelyä, oppimista, suunnittelemista tai luomista.
Tekoälyn muodot (Euroopan komission määritelmä)
Tekoälyä on käytetty hakukoneiden ja tietokantojen toimintaa ohjaavissa algoritmeissä jo pitkään, mutta viimeaikainen kehitys generatiivisen tekoälyn ja laajojen kielimallien käyttöönotossa on ollut nopeaa. Tiedonhaun näkökulmasta tekoälyn potentiaali on suurten tietomäärien tiivistämisessä ja jäsentelyssä, tekoäly auttaa hahmottamaan aihetta ja käsitteitä.
Kielimallit, kuten ChatGPT, Microsoftin Bing ja Googlen Bard, ovat tekoälyjä, jotka perustuvat sanojen peräkkäisen esiintymisen todennäköisyyksiin. Ne eivät siis hae tietoa netistä tai tietokannoista, vaan tuottavat vastauksia perustuen todennäköisyyksiin. Tämän vuoksi kielimallit eivät sellaisenaan sovellu tieteellisen tiedon hakuun. Tekstin paikkansapitävyys on aina tarkistettava jostain muualta. Lähteet voivat olla keksittyjä!
Kielimalleilla ei siis ole pääsyä maksumuurien takana olevaan lisensioituun aineistoon, esim. kirjaston maksulliset e-aineistot.
Lue lisää Jari Parkkisen artikkelista, Tiedonhaku, tekoäly ja suuret kielimallit.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun linjaus tekoälyn käyttöön
Jyväskylän ammattikorkeakoululle on laadittu yhteinen linjaus tekoälyn käytöstä opetuksessa.
Linjauksessa kerrotaan, millainen tekoälyn käyttö on sallittua tai kiellettyä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja miten sitä voidaan käyttää vastuullisesti opiskelun tukena.
Tiivistelmä suosituksesta: Tekoälyn vastuullinen käyttö oppimisessa.
Tekoäly ei ole tieteellinen lähde, eikä sitä tule käyttää opinnäytetyön tai oppimistehtävien lähteenä.